Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 21.12.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Metsäpuiden siemensatoennusteet kehittyvät uusien mallien avulla

Kuusen siemenpulaan odotettavissa helpotusta

Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa ensi kevääksi runsasta kuusen kukintaa suureen osaan Suomea. Huippusatoa ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan kukinnan ennakoidaan jäävän heikommaksi kuin keväällä 2006, jolloin oli edellinen hyvä kukintavuosi. Vähäisiksi huvenneita kuusen siemenvarastoja täydennettäneen ensi syksynä mittavin käpykeräyksin, mikäli kukinta realisoituu hyväksi käpysadoksi myös siemenviljelmillä.

Männyn siemensatoennuste keväällä 2012.
Katso myös isompi kartta (pdf) ja muut kartat:

Koivuallergikot oireilevat ensi keväänä

Koivulle ennustetaan erinomaista kukintaa lähes koko maahan, joten koivuallergikoille saattaa olla odotettavissa todella vaikea kevät. Ennuste perustuu siemensadon tarkkailukoivikoissa tehtyjen urpulaskentojen alustaviin tuloksiin.

Kuusen runsas kukinta ennakoi hyvää siemensatoa keväälle 2013

Keväällä 2012 varisevaa kuusen siemensatoa voidaan luonnehtia hyvin heikoksi. Lapissa ei ole käpyjä käytännöllisesti katsoen lainkaan ja muuallakin niiden määrä on hyvin vähäinen. Ainostaan Kaakkois-Suomessa kuusen käpyjä esiintyy hieman enemmän, mutta sielläkin satotaso on yleisesti tarkastellen vaatimaton.

Siemensadon ennustemallien perusteella kuusi kukkii ensi keväänä hyvin maan eteläpuoliskossa. Ylä-Lapissa ja Pohjois-Suomen itäosissa kukinta jäänee muuta maata heikommaksi. Mikäli ennustetta verrataan muihin 2000-luvun alkuvuosiin, odotettavissa on kolmanneksi parhain kukinta, sillä ennustettu sato ei aivan yllä vuosien 2000 ja 2006 tasolle. Alustavat silmuanalyysit tukevat mallien antamaa ennustetta. Ensi kevään kukinnoista kehittyvät kuusen siemenet varisevat maahan keväällä 2013 ( katso kuusen siemensatokartat).

Männyllä hyvä siemensato ensi keväänä

Keväällä 2012 variseva männyn siemensato on koko maassa runsas. Lämpimän kasvukauden ansiosta siemen on kypsynyt hyvin Pohjois-Suomea myöten. Runsas ja hyvälaatuinen sato tarjoaa ensi kesänä tavanomaista paremmat lähtökohdat uudistusalojen taimettumiselle ja luontaisen uudistamisen onnistumiselle.

Alustavan ennusteen mukaan kevään 2013 siemensato jää männyllä edellisvuotta heikommaksi. Etelä- ja Keski-Suomessa siemensato muodostunee keskinkertaiseksi, kun taas pohjoisempana satotason arvioidaan vaihtelevan heikon ja keskinkertaisen välillä.

Lämpösummiin perustuvat mallilaskelmat ennakoivat männylle ensi kevääksi Pori-Jyväskylä-Nurmes-linjan eteläpuolelle enimmäkseen keskinkertaista kukintaa. Kuusen tavoin myös männyn kukinta jäänee Ylä-Lapissa ja Pohjois-Suomen itäosissa muuta maata heikommaksi. Alustavat silmuanalyysit ennustavat männylle Etelä-Suomeen hieman runsaampaa kukintaa kuin mallilaskelmat. Ensi kevään kukinnasta kehittyvä männyn siemensato varisee maahan vasta keväällä 2014 ( katso männyn siemensatokartat).

Metsäpuiden siemensatoennusteet kehittyvät uusien mallien avulla

Metsäntutkimuslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä valmistuneet uudet, säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit tarjoavat merkittävän lisän metsäpuiden siemensatojen ennustamiseen. Tutkimuksessa kehitetyt kuusen ja männyn siemensadon ennustemallit perustuvat pitkäaikaiseen ja laajaan siemen-/karikesatoaineistoon, jota on Metlassa kerätty 1950-luvun lopulta lähtien.

Varsinaisesta mallinnustyöstä vastannut professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että molemmille puulajeille laadittiin kaksi, koko maan kattavaa mallityyppiä, jotka perustuvat kukkimista edeltävien kahden kasvukauden säätunnuksiin. Ensimmäisessä mallissa selittäjinä käytetään lämpötilan kuukausikeskiarvoja touko-syyskuulta sekä samojen kuukausien sadantaa. Toisessa mallissa siemensatoa ennustetaan tietyn kynnysarvon ylittävien lämpösummakertymien avulla. Oletuksena oli, että silmujen erilaistuminen alkaa määrätyllä lämpösummakertymällä, ja ratkaisevaa aikaa on tietty periodi siitä hetkestä eteenpäin, jolloin tämä kertymä saavutetaan. Ensi kevään kukintaennusteissa on käytetty jälkimmäistä, lämpösummiin perustuvaa menetelmää.

Mallien avulla on mahdollista laatia alustava, ensimmäisen vaiheen siemensatoennuste, joka ulottuu kuusella 1,5 ja männyllä 2,5 vuoden päähän tulevaisuuteen. Metlan siemensatoennusteista vastaava tutkija Tatu Hokkanen korostaa siemensatomalleihin perustuvien ennusteiden alustavaa luonnetta. Mallien testauksessa hyvät ja huonot siemenvuodet kyettiin ennustamaan luotettavasti, mutta yksittäistapauksissa ennusteet saattavat epäonnistua. Tämä johtuu muun muassa siitä, että metsäpuiden siemensatoon vaikuttavat säätekijöiden ohella useat muutkin tekijät.

Metla päivittää siemensatomalleihin perustuvia ennusteita sitä mukaa kun silmuanalyysien sekä kukinta- ja käpylaskentojen antamat tulokset ovat käytettävissä. Tämän syksyn silmuanalyysit, jotka perustuvat vielä pieneen aineistoon, ennakoivat molemmille puulajeille jokseenkin samansuuruista kukintaa kuin mallit.

Säätekijöihin perustuvien mallien avulla on mahdollista parantaa siemensatoennusteiden maantieteellistä kattavuutta, koska Ilmatieteen laitokselta vuosittain saatavat säätiedot mahdollistavat ennusteiden laskennan jopa 10 x 10 kilometrin suuruisille karttaruuduille, toteavat paikkatietolaskentaa kehitelleet metsätalousinsinööri Esko Oksa ja tutkija Teijo Nikkanen. Tulokset voidaan laskea esimerkiksi metsäkeskuksittain ja esittää alueellisina teemakarttoina.

Siemensatoennusteet palvelevat metsäpuiden siemenhuoltoa tarjoamalla tietoa käpyjen keruun ja sen rahoituksen suunnittelua varten. Metsänuudistamisen päätöksenteossa metsänomistajat voivat käyttää ennusteita hyväkseen erityisesti uudistamistavan valinnassa sekä uudistamishakkuun ja maanmuokkauksen ajoittamisessa.

Julkaisu:

Lisätietoja:

  • Varttunut tutkija Tatu Hokkanen (ennusteet), Metla, p. 010 211 5425 tai 040 801 5425, tatu.hokkanen @ metla.fi
  • Professori Timo Pukkala (mallit), Itä-Suomen yliopisto, p. 013 251 4092, timo.pukkala @ uef.fi
  • Vanhempi tutkija Teijo Nikkanen (paikkatietoaineistot), Metla, p. 050 391 4226, teijo.nikkanen @ metla.fi
  • Metsätalousinsinööri Esko Oksa (paikkatietoaineistot), Metla, p. 050 391 4288, esko.oksa @ metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute