Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 29.8.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Puolukka kypsyy näinä päivinä ja sienien kirjo on suurimmillaan

Puolukka kypsyy poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa kangasmetsissä 29.8.- 8.9.2011, Oulun läänissä syyskuun puolivälissä ja Lapin läänissä syyskuun jälkipuolella. Sienisato on keskinkertaista parempi, ja lajikirjo on nyt suurimmillaan. Hyvä mustikkasato hyödynnettiin tänä vuonna esimerkillisesti: talteen saatiin satoisimmilta alueilta reilusti yli 10 prosenttia.

Puolukan sato vaihteleva: parhaista metsistä saadaan jättipotti, kuivuuden vaivaamilla kankailla sato voi olla olematon

Sadetta kesän aikana saaneilla kasvupaikoilla puolukkasato voi olla erittäin runsas, mutta paikoin puolukka on kärsinyt kuivuudesta ja myös pölytys on osittain epäonnistunut.

Raakileiden perusteella puolukan satotaso on tutkimusmetsissä keskinkertaisen ylärajalla, paikoin sato saattaa ylittää kaksinkertaisesti erittäin runsaan satotason rajan.

Joukossa on myös heikkosatoisia kuivahkon ja kuivan kankaan metsiä. Syynä tähän voi olla viime vuoden kuivuudesta johtuva kasvin heikko energiatila viime syksynä, jolloin kukka-aiheet muodostuivat. Monia metsiä vaivaa kuivuus myös tänä vuonna, ja sato voi siten jäädä pieneksi.

Juuri ilmestyneessä Silva Fennican tutkimuksessa (Turtiainen, M, Salo, K. & Saastamoinen, O. 2011) esitetään MASI-aineistoon perustuva puolukan ja mustikan valtakunnallinen sato vuosina 1997-2008 (kuva). Tutkimuksen mukaan vuodet 1997, 2000, 2003 ja 2005 ovat olleet parhaita puolukkavuosia, jolloin sato oli yli 25 kg hehtaarilla. Tämän vuoden satoarvio on noin 22-25 kg/ha eli varsin hyvä, jos sitä vertaa aikaisempiin vuosiin. Todella hyvillä paikoilla päästään yli 40 kiloon puolukkaa hehtaarilla.

Sienisato on keskinkertaista parempi ja monin paikoin runsas

Keskikesän kuivuudesta johtuen sienten varsinainen satokausi alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa vasta elokuun toisella viikolla. Sateisimmilla alueilla, kuten Kemin-Tornion ympäristössä tatteja poimittiin jo elokuun alussa. Herkkutatteja on noussut kuusimetsiin eri puolille maata suuria määriä, ja satokausi tuntuu jatkuvan. Monissa sienten vastaanottopisteissä on ollut kymmenien metrien jonot.

Kuusikoista on löytynyt myös haaparouskuja, joita esiintyi viime vuonna vähän. Kuusenleppärouskuja ja viinihaperoita on löytynyt edellisvuosia enemmän.

Moni poimija on kiinnittänyt huomiota limanuljaskoitten runsaaseen esiintymiseen kuusivaltaisissa metsissä. Limanuljaska on vähän hyödynnetty, mutta hyvä ruokasieni erityisesti muiden sienten (herkkutatti, kantarelli, koivu-, iso-, kangas ja sillihapero) joukossa valmistettavaksi.

Koivuvaltaisista metsistä on saatu hyviä saaliita kantarelleja, kelta- ja koivuhaperoita, koivunpunikkitatteja, mustatorvisieniä sekä karvarouskuja. Kuivahkoissa ja kuivilla mäntykankailla on esiintynyt vähemmän sieniä kuin kosteammissa kuusi- ja koivuvaltaisissa metsissä. Kangas- ja voitatteja sekä kangasrouskuja on viime päivinä noussut poimittavia määriä. Jos sateita saadaan lisää, männynherkkutatteja ja kehnäsieniä on lupa odottaa nousevan myös mäntykankaille.

Suppilovahvero on myöhäisimpiä kauppasienilajejamme. Sen paras satokausi on vasta alkamassa syyskuun aikana ilmojen kylmentyessä. Suppilovahveroa voi kerätä pakkasten jälkeenkin.

Runsaasta mustikkasadosta poimittiin tänä vuonna talteen paikoin reilusti yli 10 prosenttia

Valtakunnallinen mustikkasato ylitti selvästi aikaisempien vuosien keskiarvon, sato oli paikoin erinomainen. Runsaimmin mustikkaa saatiin tuoreen kankaan kasvupaikoilta. Kuivilla alueilla sato jäi alle keskiarvon. Heikkoja satoalueita löytyi muun muassa Etelä-Pohjanmaalta ja Kainuun pohjoisosista. Lapin läänissä vaihtelu oli suurta. Tämä viittaa siihen, että kukintavaiheen aikana hallat ja pölytyksen epäonnistuminen alensivat satotasoa.

Tutkimusmetsien koeruuduilta laskettiin keskimäärin 96 kypsää marjaa. Yli puolet tutkimusmetsien koeruuduista (n=115) ylitti runsaan satotason rajan. ”Alustavan selvityksen mukaan sato on tänä vuonna mustikan kasvupaikoilla keskimäärin 28 kg/ha”, toteaa Metlan vanhempi tutkija Kauko Salo.

Tulos on kolmanneksi paras, jos sitä vertaa tutkimusvuosiin 1997-2008 (kuva). Vuonna 1997 mustikan sato oli yli 30 kg/ha ja vuonna 2000 29,5 kg/ha. Alustavien laskelmien mukaan vuonna 2010 mustikkaa saatiin kuivuuden takia vain 10 kg/ha. Vuonna 2009 mustikkaa saatiin noin 16 kg/ha.

”Savonlinnan Savonrannalla muutaman aarin kokoiselta rantametsäkuviolta poimittiin viiden tutkimusruudun keskiarvona kypsiä mustikoita 620 kpl. Hehtaarisadoksi saatiin 178,6 kg. Vaikka alan huippusatoa vajensivat ensin mustarastaat, isokoskelon poikaset ja perheen lemmikkikoira, jäi vielä ihmisillekin kerättäväksi 17 litraa mustikkaa – keruuala oli puoli aaria”, Salo toteaa.

Mustikan talteenotto oli tänä vuonna huippuluokkaa: supermarjaa poimittiin hyviltä satoalueilta reilusti yli 10 %. Erittäin hyvänä satovuonna 1997 mustikan korkein talteenottoaste oli 10 % mustikan biologisesta sadosta Itä-Suomessa (Turtiainen ym. 2011). Ensiselvitysten mukaan tänä vuonna kotitalouksiin on poimittu mustikkaa aikaisempia vuosia enemmän, lisäksi teollisuus on saanut mukavasti mustikkaa thaimaalaisten poimijoitten ansiosta. Thaimaalaisille poimijoille maksettiin mustikkakilosta 2 euroa. Ahkerimpien thai-poimijoitten päiväsaalis oli 60-100 kg, ja se kertyi yli kymmentuntisen ahkeroinnin jälkeen.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Kauko Salo, p. 050 391 3034, kauko.salo @ metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute