Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 13.7.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Mustikkaa tänä vuonna paikoin runsaasti

Mustikka on nyt kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa. Seuraavan kahden viikon aikana sato kypsyy Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapin läänissä. Vaikka mustikkasadosta on paikoin tulossa runsas, tarvitaan kuivemmilla alueilla vettä kipeästi, jotta vielä kypsymässä olevat marjat saisivat kokoa eivätkä raakileet putoaisi kuivuuden takia ennen aikojaan.

Suomuurainsato on heikko avosoilla ja puustoisilla soilla, rämeillä ja korvissa hieman parempi. Puolukan kukinta lupailee keskinkertaista satoa. Sienikausi ei ole vielä päässyt alkamaan. Jos helteinen sää jatkuu heinäkuussa eikä kesäsateita saada, ruokasienten nousu voi viivästyä elokuun alkupuolelle.

Mustikkaa saadaan 17–18 kiloa hehtaarilta, parhailta paikoilta jopa yli 25 kiloa

Mustikan poiminta alkoi kukinnan perusteella tehdyn ennusteen mukaisesti tuoreilla ja valoisilla kangasmetsäkuvioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 10.-12.7.2011. Tutkimusmetsien koeruuduilta lasketut raakileiden lukumäärät (keskimäärin 100 kpl neliömetrillä) laskivat kukkien lukumääriin verrattuna normaalisti 30 prosenttia. Pölytys onnistui melko hyvin, sillä kimalaisia, ampiaisia ja kukkakärpäsiä oli pölyttämässä kohtalaisesti parhaaseen kukinta-aikaan toukokuun lopulla.

Tutkimusmetsien välillä on kuitenkin suuria eroja. Kuivahkon kankaan metsäkuvioilla mustikan raakileiden määrä oli pienenpi ja vastaavasti tuoreen kankaan metsiköissä järvien rannoilla tai järvien saarissa raakileiden määrät olivat suurempia. Siten myös satotasot ovat näillä kosteimmilla kasvupaikoilla keskinkertaisen ylärajalla ja monissa metsissä runsaat.

Mustikan raakileiden ensimmäisen kehitysvaiheen aikana kesäkuun alussa oli hellepäiviä. Helteitä oli myös raakileiden kolmannen kehitysvaiheen aikana kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa, jolloin kasvupaikat kuivuivat helteiden ja tuulisten säiden takia. Osa raakileista jäi kehittymättä ja osa putosi pikkuraakileina maahan varsinkin kuivahkoissa kangasmetsissä. Ukkoskuuroja on saatu viime päivinä varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa ja myös Pohjois-Suomessa. Sadetta tarvittaisiin nyt Itä-Suomessa, jossa on laajoilla alueilla ollut lähes sateetonta koko heinäkuun ajan. Parasta mustikan poiminta-aikaa on koko heinäkuu ja elokuun alkupuoli. Tämän jälkeen marjojen laatu heikkenee. Lapin läänissä mustikkaa voi poimia elokuun lopulle saakka laadun siitä kärsimättä.

Viime vuosien parhaat mustikkasadot saatiin vuosina 2005 ja 2007, jolloin hehtaarisadot olivat yli 25 kiloa. Viime vuonna mustikkasato jäi alle 10 kiloon/metsämaan hehtaari. Tänä vuonna saadaan 17-18 kiloa hehtaarilta, kosteimmilla kasvupaikoilla päästään yli 25 kilon hehtaarisatoihin.

Mustikkaa kannattaa nyt hyödyntää tuoreena, mutta pakastaa myös talven varalle. Mustikan ja puolukan ohella metsiemme muitakin tuotteita, kuten ruokasieniä ja yrttikasveja kannattaa hyödyntää omassa ruokavaliossa. ”Metsä on ihmiselle aarreaitta, opi tuntemaan ja käyttämään sitä”, kehottaa Metlan vanhempi tutkija Kauko Salo. Salo suosittelee lämpimästi metsä- ja suomarjojen, ruokasienten, järvikalojen, juuresten ja vihannesten monipuolista käyttöä.

Puolukan satoennuste keskinkertainen

Puolukan kukinta eteni vauhdilla kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen Etelä-Suomesta Lapin perukoille. Tutkimusmetsien koeruuduilta lasketut kukkien lukumäärät ennustavat paikoin runsaita satoja (kukkia yli 300 kpl/neliömetri), mutta mukana on useita tutkimusmetsiä, joissa kukkia on alle 100 kpl neliömetrillä. Se on satoennusteena melko heikko. Raakilevaiheen laskenta on menossa ja parin viikon päästä saadaan selvyys puolukan satotasosta.

Puolukka näyttää kärsivän viimevuotisesta kuivasta jaksosta. Sen varvun fysiologinen kyky tuottaa kukkia tänä kesänä ei täysin onnistunut ja energiatase jäi siten vajaaksi.

Suomuurainsato jää heikoksi tänäkin vuonna

Hallat vikuuttivat suomuuraimen kukkia. Lisäksi kovat tuulet ja sateet piiskasivat kukkien terälehtiä avosoilla, jolloin terälehdet putosivat maahan, eikä pölyttävät hyönteiset niitä enää löytäneet. Heikkoon satotasoon on syynä lisäksi pölyttäjien vähäinen määrä kukinta-aikaan, sillä pölyttäjät eivät lennä kovilla tuulilla ja sadesäällä. Puustoisilla soilla, rämeillä ja korvissa suomuuraimia löytyy poimittaviakin määriä, mutta näillä suoalueilla pinta-alaan suhteutettuna suomuurainsadon osuus voi olla noin viidesosa avosoitten arvioidusta määrästä hyvänäkin vuonna.

Yksittäisiä ruokasieniä on jo löytynyt eri puolilta maatamme – myrkyllistä pulkkosientä kannattaa varoa

Sienikausi ei ole vielä laajemmin alkanut. Kesäkuun puolella ruokasienistä esiintyi yksittäin koivuhaperoita ja koivunpunikkitatteja sekä lehmäntatteja. Nuori lehmäntatti on käyttökelpoinen ja mieto ruokasieni. Vanhetessaan lehmäntatit pehmenevät nopeasti ja ovat usein toukkaisia. Koivunpunikkitattien ohella männynpunikkitatit ovat hyviä ruokasieniä, mutta ne on kypsennettävä huolellisesti.

Pulkkosieniä on esiintynyt kesäkuun puolivälistä lähtien monenlaisilla kasvupaikoilla, pihoissa nurmikoilla, komposteissa, havu- ja lehtisekametsissä sekä teitten varsilla. Pulkkosieni on myrkyllinen, eikä sitä saa saa käyttää ruokasienenä. Pulkkosienen lakki on kellanruskea ja lakin reuna on nukkainen ja sisäänkiertynyt. Helttoihin jää ruskea laikku, kun niitä painaa sormella.

Heinäkuun alkupuolelta lähtien pieniä kantarellin alkuja on ilmestynyt muun muassa Salon seudulla, Piikkiössä ja Vironlahdella. Koivu- ja keltahaperoita on löytynyt monesta koivuvaltaisesta metsästä, mutta määrät ovat olleet vielä pieniä.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Kauko Salo, p. 050 391 3034, kauko.salo @ metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute