Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 15.6.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Mustikkasadosta odotettavissa paikoin runsas

Mustikan satonäkymät ovat keskinkertaista paremmat, paikoin runsaatkin. Tänä kesänä mustikka on saanut kukkia runsaslukuisena ja halloilta rauhassa. Pilvenä taivaalla on kesäkuun alun hellejakso, joka saattaa laskea satotasoa. Myös pölytyksen onnistuminen parhaaseen kukinta-aikaan toukokuun viimeisellä viikolla on vielä arvoitus – alustavien raakilehavaintojen perusteella osa kukista on jäänyt pölyttymättä. Puolukka kukkii Etelä-Suomessa paikoin hyvin, sen sijaan kovat tuulet ja sadekuurot ovat suomuuraimen kukkien riesana avosoilla. Kesäkuun alun helle kuivatti maaperän ja kurittaa sienirihmastoja.

Mustikka kukkii normaalissa aikataulussa

Kukinnan perusteella mustikka kypsyy tänä vuonna Etelä- ja Keski-Suomessa metsämaan kuvioilla 10.-15.7., mikäli kesäsää jatkuu normaalina. Metsän reunamilta ja avoimilta kasvupaikoilta ensimmäiset maistiaismarjat voi poimia jo heinäkuun alkupäivinä. Lapin läänissä mustikka kypsyy heinä-elokuun vaihteessa.

Tänä vuonna mustikan kukinta alkoi normaalin aikataulun mukaan. Esimerkiksi Tammisaaressa, Paimiossa ja Virolahdella 20.5.2011, kahta päivää myöhemmin kuin viime vuonna. Viimeisen vuosikymmenen aikana mustikan kukinta on alkanut ennen toukokuun puoliväliä (10.5.) vuosina 2002, 2004, 2007 ja 2008.

Tähän mennessä kukkien lukumäärät on laskettu 44:stä tutkimusmetsästä, joissa on yhteensä 220 koeruutua. Koeruuduilla oli keskimäärin 159 kukkaa. Viime vuonna vastaava luku oli 185. Tutkimusmetsien välillä on suurta vaihtelua, sillä yli puolella tutkimusmetsissä kukkia oli keskimäärin viidellä koeruudulla yli 150, mikä on runsaan sadon odotusarvo. Vastaavasti melko heikon satotason tutkimusmetsiä oli kymmenen.

Viime vuonna toukokuun hellejakso laski mustikan satotasoa, sillä kukinta kesti Etelä- ja Keski-Suomessa vain viikon, eivätkä pölyttäjät ehtineet pölyttämään mustikan auenneita kukkia parhaaseen kukinta-aikaan toukokuun viimeisinä päivinä.

Tänä vuonna hellejakso sattui kesäkuun alkuun, jolloin oli menossa raakileiden kehittymisen ensimmäinen vaihe. Tässä vaiheessa kuivuus ei luultavasti vaikuttanut satotasoon vakavasti, mutta myöhemmässä kypsymisvaiheessa – kesäkuun jälkipuoliskolla ja heinäkuun alussa – esiintyvä hellejakso laskee mustikan satoa merkittävästi kuten viime vuonna tapahtui. Tällöin mustikan marjat jäivät pieniksi ja ryppyisiksi, ja osa raakileista putosi kuivuneina maahan. Mustikka vaatii marjojen kypsyessä kosteaa maaperää, sadekuurot olisivat erittäin toivottuja tänäkin vuonna kesä-heinäkuun vaihteessa.

Raakileiden toinen vaihe, jolloin vihreät raakileet turpoavat, on alkanut tämän viikon (12.-14.6.) aikana. Raakileiden lukumäärät ovat Etelä-Suomessa pienempiä kuin samoilta koeruuduilta lasketut kukkien lukumäärät. Syitä on tässä vaiheessa vaikea todentaa, mutta mahdollisesti osa kukista on jäänyt pölyttymättä. Myös kesäkuun alun hellejakso on saattanut vaikuttaa ja kuivattaa kasvupaikkoja liikaakin.

Puolukan kukinta alkanut, tuulet ja sadekuurot piiskaavat avosoilla suomuuraimen kukkia

Puolukan kukinta on alkanut 8.-10.6. Etelä-Suomen valoisissa uudistuskypsissä metsissä päivälleen samaan aikaan kuin viime vuonna. Muutaman tutkimusmetsän kukkainventoinnin perusteella on ennenaikaista ennustaa puolukan satotasoa, mutta paikoin puolukka kukkii hyvin Etelä-Suomessa.

Suomuurain aloitti kukintansa kesäkuun alussa ja kukkii nyt avosoilla koko maassa. Lapin läänissä hellejakso päättyi ukkosiin, joiden yhteydessä on esiintynyt myös voimakkaita tuulenpuuskia. Viime vuosien tapaan kovat tuulet ja sateet ovat piiskanneet avosoilla suomuuraimen kukkia. Pölyttäviä hyönteisiä on ollut vähän tuulisilla ja sateisilla alueilla. Lapin läänin keskiosissa on esiintynyt halloja viime päivien aikana, ja niillä voi olla merkitystä kukinnan ja pölytyksen epäonnistumiseen, sillä lämpötila on laskenut avosoilla miinuksen puolelle.

Suomuurainsadon ennustettavuus on vaikeaa, sillä suuren avosuoalueen jossain kolkassa kukkia voi olla runsaasti ja vastaavasti saman suoalueen toiselta laidalta kukkia löytyy vain muutamia. Tarkan satoennusteen laatimiseksi laajat suoalueet pitäisi tarkistaa jokainen erikseen. Satoinventoinnin avulla saadaan kuitenkin yleiskuva kukkien määrästä ja satojen kehittymisestä.

Kevätsieniä esiintyi mukavasti, kesäkuun alun helle kuivatti maaperän

Tänä vuonna esiintyi mukavasti kevätsieniä. Korvasienisato oli hyvä. Rehevistä lehtimetsistä löytyi punamaljakkaita, kartiohuhtasieniä ja poimukellomörsky Kontiolahden Selkien kylästä. Viime päivinä on löydetty Savonlinnasta, Savonrannan kaupunginosasta useita ratapölkkysieniä, jotka kasvoivat paahteisilla kasvupaikoilla männyn kannoissa. Nimi juontuu siitä, että ratapölkkysieni kasvoi ennen vanhaan puisissa ratapölkyissä.

Kesäkuun alun helle ei ole ollut suosiollinen sienille. Maaperä on nyt kuivaa ja reippaita sateita odotellaan, jotta sienirihmastot kasvaisivat ja itiöemien kasvu pääsisi vauhtiin.

Vuonna 2010 ensimmäiset tatit löytyivät jo kesäkuun alussa. Koivunherkkutatti Juvalta 3.6., lehmäntatti 9.6. ja koivunpunikkitatti 11.6., molemmat Savonlinnasta.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Kauko Salo, p. 050 391 3034, kauko.salo @ metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute