Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 14.6.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan

Juurikäävän torjunnassa käytettävä Rotstop-valmiste on saavuttanut 20 vuoden iän. Sen kunniaksi järjestetyssä seminaarissa todettiin, että kantokäsittelyn asema juurikäävän torjuntamenetelmänä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska sulan maan aikaiset hakkuut lisääntyvät. Seminaariin osallistui joukko metsäalan vaikuttajia, edustaen metsäntutkimusta, metsäteollisuutta, metsänomistajia ja viranomaisia.

Havupuun kantojen merkitys juurikäävän leviämiselle osoitettiin Englannissa jo 60 vuotta sitten. Samalla syntyi ajatus suojella kantojen kaatopinnat itiötartunnalta, mikä johti erilaisten kemikaalien ja sienten testaamiseen. Sienistä tehokkaimmaksi osoittautui harmaaorvakka; siitä tehty valmiste otettiin käyttöön 1960-luvulla Englannissa ja hiukan myöhemmin myös USA:ssa ja Puolassa. Näitä valmisteita käytettiin vain männyn kantojen käsittelyyn. Tehokas käsittely kuusen kannoissa vaatii moninkertaisen harmaaorvakan itiömäärän käsittelyaineessa.

Suomessa Metsäntutkimuslaitoksen professori Tauno Kallio aloitti kuusen kantojen käsittelykokeet 1970-luvulla. Näiden selvitysten perusteella Kemira alkoi 1970-luvun lopulla markkinoida yksinkertaista harmaaorvakkavalmistetta nimeltä ’Maannousemanesto’. Valmiste ei saavuttanut laajaa käyttöä.

Vasta kun hakkuukoneeseen liitetty kantokäsittelylaite kehitettiin Englannissa, kiinnostus kantokäsittelyyn heräsi Suomessa. Laitteen otti ensimmäisenä kokeilukäyttöön Enso Gutzeit. Aluksi käytettiin urealiuosta, mutta käyttäjät eivät olleet siihen tyytyväisiä mm. korroosion takia. Silloin Metsäntutkimuslaitos ja Kemira alkoivat yhdessä kehittää uutta jauhemaista harmaaorvakkavalmistetta. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tehdyissä alustavissa kokeissa tämä valmiste osoittautui tehokkaammaksi kuin silloin käytössä ollut 20-prosenttinen urealiuos. Valmiste sai nimen ’Rotstop’ ja se tuli Kemiran ja myöhemmin Verderan tuottamana markkinoille 1992.

Sittemmin kantokäsittelyyn käytettävän ureliuoksen väkevyys lisättiin 30-35 prosenttiin, jolloin sen teho nousi samalle tasolle Rotstop-valmisteen tehon kanssa. Kuusen kantoihin tulevasta juurikäävän itiötartunnasta nämä käsittelyaineet torjuvat keskimäärin yli 90 %, edellyttäen että käsittely tehdään ohjeiden mukaan.

Juurikäävän torjunta on ajankohtaista nyt ja tulevaisuudessa

Juurikääpään perehtyneen tutkija Tuula Pirin mukaan kantokäsittelyn merkitys juurikäävän torjuntamenetelmänä korostuu tulevaisuudessa, koska sulan maan aikaiset hakkuut lisääntyvät, metsänkäsittelytavat muuttuvat ja energiapuun korjuu muuttaa hakkuutapoja. Siten olisi tärkeää, että juurikäävän torjunta saataisiin riskialueella täysin kattavaksi.

Pirin mukaan kuusen tyvilahon ja männyn tyvitervastaudin leviämistä entistä laajemmalle voidaan rajoittaa suojaamalla kantojen kaatopinnat peittävästi torjunta-aineella ja välttämällä jäävän puuston vaurioittamista. Edes kannonnosto tai kulotus eivät poista juurikääpää kokonaan kasvupaikalta, mikä lisää ennakkotorjunnan luonteisen kantokäsittelyn tärkeyttä. Tosin yhden koivusukupolven kasvattaminen tarjoaisi mahdollisuuden kasvupaikan puhdistamiseksi juurikäävästä ja hyvälaatuisen havupuun tuottamisen jatkossa. Liian suuren hirvikannan vuoksi tätä kaikkein tehokkainta juurikäävän torjuntakeinoa ei kuitenkaan voida hyödyntää.

Hartolalaisen metsätalousyrittäjä Eine Rosenberg-Riihimäen mukaan metsänomistajat pitävät metsän terveyttä ja siten myös kantokäsittelyä erittäin tärkeinä. Yleisesti positiivisesta asenteesta huolimatta monet metsänomistajat kaipaavat edelleen tietoa laho-ongelman yleisyydestä, kantokäsittelyn tarpeellisuudesta ja sen toimivuudesta.

Kantokäsittelyn kehittämisessä edelläkävijänä toimineen Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo korostaa kantokäsittelyn välttämättömyyttä hakkuumäärien kasvun myötä. Käsittely on tärkeää tasaisen ja ympärivuotisen puuhuollon, tuoreen raaka-aineen saatavuuden sekä yrittäjien tasaisen työllisyyden turvaamiseksi. Länsitalo korostaa myös sitä, että vastuun kantaminen kantokäsittelystä ja juurikäävän torjunnasta on koko metsäsektorin yhteinen etu. Siten jatkossa tulee kiinnittää huomiota etenkin Kemera-varojen riittävyyteen sekä ajantasaisiin korvausten tilityksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosen mukaan juurikäävän torjuntaan voidaan kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla myöntää valtion tukea sekä torjunta-ainekustannuksiin että torjunta-aineen levityskustannuksiin. Mekaanisena torjuntamenetelmänä tuetaan myös kantojen nostoa. Juurikäävän leviämisen riskialue on nykyisellään määritelty erikseen kuusen ja männyn juurikääville. Tarkoituksena on, että uudessa kestävän metsätalouden tukijärjestelmässä säädetään vain yhdestä juurikäävän leviämisen riskialueesta. Juurikäävän torjuntaan on vuosittain myönnetty valtion varoja 2,6 - 3,8 miljoonaa euroa. Koska rahoitushakemukset tulevat yleensä loppuvuodesta metsäkeskuksiin, on haetut tuet voitu maksaa vasta seuraavan vuoden alkupuolella.

Metsätalouden tukijärjestelmiä harkittaessa tulee ottaa huomioon juurikäävän leviämisestä aiheutuva taloudellinen riski metsätaloudelle pitkällä tähtäimellä. Tukijärjestelmän tulee kannustaa kustannustehokkaiden menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon myös juurikäävän torjunnassa. Myös metsälain uudistamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon metsätuhojen aiheuttama riski metsien käsittelymenetelmistä säädettäessä.

Uusien torjuntakeinoja kehitetään ja tutkitaan Metlassa

Metlan professori Jarkko Hantulan mukaan Rotstopin ja ylipäänsä kantokäsittelyn kehittäminen on hyvä esimerkki niistä hyödyistä, joita tutkimustyön kautta voidaan saavuttaa. Kantokäsittely on vähentänyt merkittävästi juurikäävän leviämistä uusille kasvupaikoille. Varsinkin Etelä-Suomessa on kuitenkin runsaasti juurikäävällä saastuneita metsien kasvupaikkoja, joiden puhdistamiseksi Metlassa tutkitaan muun muassa juurikäävän ja mykoritsasienten välistä kilpailua sekä juurikäävälle tauteja aiheuttavia viruksia. Näiden tutkimusten kautta toivotaan tulevaisuudessa löytyvän uusia keinoja terveiden puiden kasvattamiseksi juurikääpäisillä kasvupaikoilla.

Lisätietoja:

  • Professori Jarkko Hantula, Metla, p. 040 801 5419, jarkko.hantula @ metla.fi
  • Vanhempi tutkija Tuula Piri, Metla, p. 050 391 2453, tuula.piri @ metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute