Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 10.6.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Tutkimuksessa löydetty uusia tervasrosoa levittäviä kasveja

Kokeellisissa tutkimuksissa on löydetty uusia tervasrosoja levittäviä kasveja. Tutkimusten mukaan tervasroso ja herukanvillaruoste saattavat levitä mäntyihin Suomessa verrattain yleisinä kasvavista kuusiolajeista. Tulokset ovat ensimmäiset eurooppalaiset havainnot herukanvillaruosteesta muilla väli-isännillä kuin herukoilla, ja ne on julkaistu kansainvälisessä Forest Pathology -sarjassa.

Tuhosienillä tehdyissä väli-isäntäkasvikokeissa tervasroso (Cronartium flaccidum) muodosti sekä kesä- että talvi-itiöpesäkkeitä vanhoilla pohjanluhtakuusion (P. palustris ssp. palustris) lehdillä. Pesäkkeitä muodostui myös lapinkuusion (Pedicularis lapponica), käärmeenpistonyrtin (Vincetoxicum hirundinaria) ja metsämaitikan (Melampyrum sylvaticum) lehdillä.

Herukanvillaruoste (C. ribicola) muodosti sekä kesä- että talvi-itiöpesäkkeitä nuorilla pohjanluhtakuusion (Pedicularis palustris ssp. palustris) ja mustaherukan (R. nigrum) lehdillä. Sen sijaan vanhat pohjanluhtakuusion lehdet eivät levittäneet tautia. Kumpikaan ruosteista ei tartuttanut kaarlenvaltikan, mustikan, kanervan tai suopursun lehtiä.

Tulosten perusteella eurooppalaisen herukanvillaruosteen taudinaiheuttamiskyky on huomattavasti aiemmin luultua laajempi. Tervasroson voimakas taudinaiheuttamiskyky ja tehokas leviäminen useiden väli-isäntäkasvien välityksellä tuli kokeissa myös esille. Kuusiot voivat toimia sienten levittäjinä eräillä kasvupaikoilla myös luonnossa. Lisätutkimuksia tarvitaan molempien tervasrosojen koko taudinaiheuttamiskyvyn vaihtelun selvittämiseksi.

Tervasrosot pahimpia männyn tuhosieniä

Tervasroso on eräs pahimmista männyn tuhosienistä Pohjois-Fennoskandiassa. Tervasrosoa tavataan Suomessa koko maassa. Pahimmat tuhoalueet keskittyvät Pohjois-Suomeen, Oulun lääniin ja Lapin läänin etelä- ja länsiosiin. Se on aiheuttanut vakavaa tuhoa metsämännyllä laajalti Pohjois-Ruotsissa 2000-luvulla.

Sieni leviää käärmeenpistonyrtin, pionien, ja maitikoiden välityksellä. Muita väli-isäntäkasveja tunnetaan myös muun muassa Scrophulariaceae- ja Orobanchaceae-kasviheimoista. Kuusiolajien alttius tervasrosolle tunnetaan huonosti.

Herukanvillaruoste aiheuttaa vakavaa tuhoa (valkomännyntervasroso) viisneulasmännyillä. Sen aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat merkittäviä varsinkin Pohjois-Amerikassa. Sieni on vieraslaji Suomessa, joka voi lisääntyä ja levitä viisneulasmäntyjen ja sienen väli-isäntäkasvien kasvuolosuhteiden paranemisen myötä, jos ilmasto lämpenee. Sienen tiedetään entuudestaan leviävän vain herukoiden välityksellä Euroopassa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tervasrososienten potentiaalisten väli-isäntäkasvien kuten kuusioiden alttiutta tervasrosoja vastaan. Tervasrososienten helmi-itiöitä kerättiin eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Suomea. Itiöillä tartutettiin eri kuusiolajien (Pedicularis spp.) ja eräiden muiden tunnettujen ja potentiaalisten sienten väli-isäntäkasvien lehtiä kasvihuoneessa vuosina 2008–2009. Sienien pesäkkeiden kehittymistä testikasvien lehdillä seurattiin 4–8 viikkoa.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Juha Kaitera, p. 040 801 5553, juha.kaitera @ metla.f
  • Julkaisu: Kaitera, J. and Hiltunen, R. 2011. Susceptibility of Pedicularis spp. to Cronartium ribicola and C. flaccidum in Finland. Forest Pathology 41 (3): 237–242.

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute