Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 27.1.2011 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Metsien käyttörajoitusten vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin voivat olla paikallisesti pinta-alaosuuttaan suuremmat

Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa Metlan, Euroopan metsäinstituutin, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten sahayritysten sopeutumiskykyä niiden toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Muutokset voivat olla hitaasti eteneviä, kuten metsävarojen rakenteen kehittyminen, tai äkillisiä, kuten metsien käyttörajoitusten lisäys poliittisella päätöksellä. Yhteistutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä laskettiin käyttörajoitusten vaikutuksia Pohjois-Karjalan alueella.

Yhteistutkimuksen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan metsä- ja ympäristöpoliittisten toimien, kuten suojelualueiden tai kaavarajoitusten, suunnittelussa ottaa huomioon myös niiden vaikutukset sahojen puunhankintaan. Puunmyyntitulojen vuoksi vaikutusanalyysit ovat tärkeitä myös metsänomistajille. Tutkimuksen kohteena on Pohjois-Karjala, jossa on ensimmäisenä alueena Suomessa paikkatietokannassa suojelualueiden ja -ohjelmien lisäksi myös kaavoitukseen perustuvat käyttörajoitukset. Kaavojen metsätalousvaikutusten täsmentämiseksi tehtiin oikeustieteellinen tutkimus. Aikaisemmassa oikeustieteellisessä tutkimuksessa kaavoituksen ja metsätalouden suhdetta on käsitelty niukasti. Raakapuun hankintamahdollisuuksia tarkasteltiin Metlan monilähteisellä VMI-aineistolla ja MELA-ohjelmistolla. Vaikutuksia sahayritysten kannattavuuteen tutkittiin laskennallisen sahamallin avulla.

Oikeustieteellisessä selvityksessä kävi ilmi, että kaavoituskäytännöt voivat vaihdella kunnittain. Metsätaloutta voidaan rajoittaa yleiskaavoissa muun muassa luonnonsuojelun ja maisema-arvojen kannalta arvokkaissa kohteissa. Rajoituksia voidaan asettaa myös virkistysalueiden järjestämiseksi ja puustoisten suojavyöhykkeiden muodostamiseksi. Sisällöltään erilaisten kaavojen vuoksi myös maisematyölupapäätösten kirjo on laaja.

Pohjois-Karjalan kahden esimerkkikunnan (Lieksa ja Kitee) hankintamahdollisuuslaskelmien lähempi tarkastelu osoitti, että kuntien välillä on isoja vaihteluja sekä metsävarojen kehittymisessä että käyttörajoitusten vaikutuksissa hakkuumahdollisuuksiin. Kiteen alueella rajoitusten vaikutukset ovat prosentin luokkaa, mutta Lieksassa on suojelualueiden ja -ohjelmien sekä yleiskaavoituksen takia noin 20 prosenttia hakkuukypsästä puustosta siirretty puuntuotannon ulkopuolelle. Lieksassa vaikutus on suojelun pinta-alaosuutta (seitsemän prosenttia) suurempi, koska puuntuotannon ulkopuolelle siirretyt kohteet ovat runsaspuustoisia ja tukkivaltaisia. Koko Pohjois-Karjalan alueella laskelmat osoittivat keskimääräisen hehtaarikohtaisen hakkuukertymän ja sahatukkien keskimääräisen koon alenevan sekä keskimääräisten korjuukustannusten nousevan, koska kasvatushakkuiden osuus nousee.

Muutosten vaikutuksia tarkasteltiin kolmen erilaisen tyyppisahan näkökulmasta. Globaalien tuotemarkkinoiden takia yksittäisen sahayrityksen on mahdotonta siirtää hankinta-alueen muutoksesta aiheutuva sahatukin hinnan nousu tuotehintaan. Toiminnan tasaisuuden edellyttämät pystyvarannot vaikeuttavat tilannetta erityisesti keskisuurilla ja isoilla sahoilla. Metsävaroista ennakoitu pienenevä tukin koko on lisähaaste kaikille sahatyypeille. Käytännössä jokainen saha on erilainen ja tarvitsee juuri sen hankinta-alueen lähtötilannetta vastaavan tarkastelun.

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 17.01.2013 /KBym | Copyright Metla | Palaute