Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Kutsu tiedotusvälineille 25.11.2010 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Kuolan teollisuuslaitosten rikkipäästöjen vähentämisessä on edistytty, raskasmetallipäästöt edelleen korkeita

Muistoseminaari luo katsauksen Metlan erikoistutkija John Deromen elämäntyöhön

Aika: tiistai 30.11.2010 klo 10:00–17:00
Paikka: Hotelli Sky Ounasvaara, Rovaniemi

Vaikka Kuolan alueen metallisulattojen rikkipäästöt ovat vähentyneet, ne ovat edelleen arktisen alueen suurimmat Euroopassa ja suuremmat kuin rikkipäästöt koko Suomen alueella. Vastaavaa vähennystä alueen raskasmetallipäästöissä ei ole tapahtunut. Vallitsevat lännenpuoleiset tuulet työntävät ilmansaastepäästöt itään, mutta harvinaisemmat itätuulet kuljettavat päästöjä myös Pohjois-Lappiin.

Vähentyneiden rikkipäästöjen seurauksena sulattojen ympäristössä on tapahtunut lievää elpymistä, mikä näkyy esimerkiksi sammalien ja jäkälien palautumisena osalle Venäjän puoleisista havaintoaloista. Ympäristöstä mitatut raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen selvästi tausta-alueita korkeammat aina noin 30–40 km etäisyydelle sulatoista ja pitoisuudet ovat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana. Päästöjen seurauksena metsä sulattojen välittömästä läheisyydestä on kuollut, mutta maaperä ei ole happamoitunut korkeista rikkipäästöistä huolimatta. Tämä johtuu alueen emäksisestä kallioperästä ja mahdollisesti myös rikkidioksidin hitaasta hapettumisesta rikkihapoksi pohjoisen kylmissä oloissa.

Euroopanlaajuiset tulokset metsien terveydentilasta 25 vuoden ajalta osoittavat selvästi, että rikkipäästöjen vähentämistoimet ovat tuottaneet tulosta. Sen sijaan typpipäästöjen vähentäminen vaatii edelleen huomiota. Typpilaskeuma lisää puuston kasvua, mutta johtaa ennen pitkää ravinne-epätasapainoihin. Alhainenkin typpilaskeuma voi muuttaa pohjoisen metsäkasvillisuuden lajistoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että metsäsammalien pinnalla luontaisesti elävät syanobakteerit sitovat ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon erityisesti Lapissa, jossa typpilaskeuma on yleisesti alhainen.

Seminaarissa laaja katsaus ympäristötutkimukseen

Metsäntutkimuslaitoksessa toimineen erikoistutkija John Deromen (1947–2010) muistoseminaari järjestetään 30.11. Rovaniemellä. Deromen yli 40-vuotisen tutkijan uran ja laajan yhteistyön tuloksena päivän ohjelma antaa varsin kattavan katsauksen Metsäntutkimuslaitoksen maantutkimukseen sekä Kuolan, Kostamuksen ja Harjavallan teollisuuspäästöjen ympäristövaikutuksiin ja eurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaan. Esitelmöitsijöinä kuullaan Deromen kollegoita Metlasta, Ilmatieteen laitokselta, Venäjältä, Norjasta, Saksasta, Belgiasta ja Deromen synnyinmaasta Isosta-Britanniasta. Tilaisuus on englanninkielinen ja siihen sisältyy posterinäyttely.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan seminaaria.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija FT Pasi Rautio, p. 010 211 4045, pasi.rautio @ metla.fi
  • Tutkimuspäällikkö FT Jussi Paatero, Ilmatieteen laitos, p. 0500 441 560, jussi.paatero @ fmi.fi
  • Hankekoordinaattori MMT Päivi Merilä, p. 010 211 4061, paivi.merila @ metla.fi

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 31.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute