Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 8.10.2010 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Hakkuun jälkeen kannot toimivat vuosikymmeniä metsien hiilivarastoina ja niihin kertyy typpeä ja fosforia

Hakkuissa korjataan entistä enemmän kantoja energian lähteeksi. Hakkuun jäljiltä jäävät kannot ovat pitkäaikaisia hiilen, typpen ja fosforin varastoja. Kantojen korjuun mukana nämä varastot menetetään ja samalla lisätään typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä.

Kannot ovat pitkäaikaisia ravinnevarastoja

Hiilen, typen ja fosforin vapautumisnopeutta lahoavista männyn, kuusen ja koivun kannoista tutkittiin Etelä-Suomessa mustikkatyypin metsissä. Tutkitut kannot olivat lahonneet päätehakkuun jälkeen 0, 5, 10, 20, 30 ja 40 vuotta.

Männyn ja kuusen kantojen sisältämästä hiilimäärästä oli jäljellä 22 ja koivun kantojen hiilimäärästä 10 prosenttia vielä 40 vuoden kuluttua päätehakkuusta. Typen ja fosforin määrät kasvoivat männyn ja kuusen kannoissa. Männyn kannoissa typen määrä lisääntyi melkein kaksinkertaiseksi ja kuusen kannoissa melkein kolminkertaiseksi 40 vuodessa. Fosforimäärät kaksinkertaistuivat.

Kantojen ravinnemäärien lisääntyminen johtuu todennäköisesti maaperän mikrobitoiminnasta. Lahottajasienet voivat kuljettaa kantoihin ravinteita ympäröivästä maaperästä, ja puuta hajottavat bakteerit voivat puolestaan sitoa typpeä ilmakehästä. Kannot vaikuttavat merkittävästi metsän kokonaistyppi ja -fosforivirtoihin ensimmäisinä vuosina avohakkuiden jälkeen. Silloin kantoihin kertyvät typen ja fosforin määrät ovat huomattavia verrattuna metsän muihin ravinnevirtoihin: laskeumaan, rapautumiseen ja kasvillisuuden ravinteiden ottoon.

Koivun kannoista vapautui typpeä ja fosforia nopeammin kuin havupuiden kannoista, mutta niistäkin vasta, kun ne olivat hajonneet 20 vuotta. Vielä 40 vuoden kuluttua hakkuusta koivun kantojen typestä oli jäljellä 41 ja fosforista 36 prosenttia.

”Tulokset antavat viitteitä siitä, että kannot ovat pitkäaikaisia hiili- ja ravinnevarastoja ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi hiilen ja ravinteiden kiertoon boreaalisissa metsissä”, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen professori Leena Finér.

Kannot voivat vähentää typen ja fosforin huuhtoutumista

Avohakkuun jälkeen ravinteita vapautuu humuskerroksesta, karikkeesta ja hakkuutähteistä. Ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin lisääntyy ensimmäisinä vuosina avohakkuun jälkeen muuttuneen hydrologian ja vähentyneen ravinteiden oton seurauksena. Kannot voivat vähentää typen ja fosforin huuhtoutumista avohakkuun jälkeen.

Lisätietoja:

  • MMT Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto, p. (09) 191 58122, marjo.palviainen @ helsinki.fi
  • Professori Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos, p. 010 211 3067, leena.finer @ metla.fi

Tulokset julkaistu:

  • Palviainen, M., Finér, L., Laiho, R., Shorohova, E., Kapitsa, E. & Vanha-Majamaa, I. 2010. Carbon and nitrogen release from decomposing Scots pine, Norway spruce and silver birch stumps. Forest Ecology and Management 259:390-398.
  • Palviainen, M., Finér, L., Laiho, R., Shorohova, E., Kapitsa, E. & Vanha-Majamaa, I. 2010. Phosphorus and base cation accumulation and release patterns in decomposing Scots pine, Norway spruce and silver birch stumps. Forest Ecology and Management 260:1478-1489.

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 07.10.2010/SKet | Copyright Metla | Palaute