Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 22.6. Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Valtakunnan metsien inventointi (VMI):

Metsien kyky sitoa hiiltä lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa

Metsien kyky sitoa hiiltä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 Suomen metsien nettonielu vastasi 42 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Osana ilmastopolitiikkaa energiankäyttöä yritetään ohjata uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Energiapuuta on hakattavissa 13 miljoonaa kuutiota vuodessa ainespuun hakkuumahdollisuuksia vaarantamatta. VMI tuottaa perinteisen metsävaratiedon lisäksi lähtötiedot kansalliseen kasvihuonekaasupäästöjen raportointiin sekä metsiemme bioenergiapotentiaalin arviointiin.

Lahopuuston määrä kasvanut, yli puolet hakkukertymästä uudistushakkuista

VMI9:ssä (1996–2003) perustetut pysyvät koealat mitattiin uudelleen VMI10:ssä (2004–2008). Mittauksista saadaan uutta tietoa puiden kuolemisesta eli luontaisesta poistumasta, monimuotoisuudelle tärkeän lahopuuston kehityksestä ja hakkuiden rakenteesta.

Uusien laskelmien mukaan luontaisen poistuman määrä on 5,3 miljoonaa kuutiota vuodessa, määrästä jää metsään 4,7 miljoonaa kuutiota. Aiempi, 1990-luvun alkupuoliskon mittauksiin perustuva arvio metsään jäävän luonnonpoistuman määrästä oli 2,7 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsien monimuotoisuudelle tärkeän lahopuuston määrä on 2000-luvulla kasvanut Etelä-Suomessa. Lahopuustoa on nyt keskimäärin 3,3 kuutiota hehtaarilla, mikä on 0,5 kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Lahopuuston määrän kasvuun on monia syitä. 1990-luvun lopulta lähtien on uudistusaloille suositeltu jättämään kuolleet puut ja ns. jättöpuut. Lahopuuston määrän kasvua Etelä-Suomessa selittävät myös nuorten metsien harvennusrästit ja vuosituhannen vaihteen myrskytuhot.

Pysyviltä koealoilta tehtyjen analyysien mukaan inventointien välisestä keskimääräisestä vuotuisesta hakkuupoistumasta (63 miljoonaa kuutiota) noin 55 prosenttia (35 miljoonaa kuutiota) on uudistushakkuista ja 45 prosenttia muista hakkuista, pääasiassa harvennuksista. Vaikka harvennushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on kasvussa, lähivuosina myös uudistushakkuiden määrää voidaan selvästi lisätä viime vuosien tasosta puuntuotannon kestävyyden vaarantumatta.

Puusto lisääntyy – metsien hiilinielu kasvaa

Metsien nettonielu vuonna 2008 vastasi 41,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia (41,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidi (CO2 ) -ekvivalenttia) . Luku perustuu Suomen huhtikuussa 2010 YK:n ilmastosopimukselle toimittamaan kasvihuonekaasujen päästöinventaarioon. Inventaarioon sisältyvät metsätalouden päästö- ja nieluarviot (maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) vuosille 1990–2008 ovat Metlan toimittamia.

Metsien nettonielu on kasvanut tarkastelujakson 1990–2008 aikana lähes kaksinkertaiseksi. Tähän on vaikuttanut eniten puuston kasvu, joka on VMI:n mittausten mukaan lisääntynyt jakson aikana lähes 30 prosenttia. Pienimmillään nielu oli vuonna 1994 (18,1 miljoonaa tonnia CO2 -ekvivalenttia) ja suurimmillaan vuonna 2006 (44,4 miljoonaa tonnia CO2 -ekvivalenttia). Vuosien välinen vaihtelu aiheutuu markkinahakkuumäärissä tapahtuvasta vaihtelusta.

Tänä vuonna raportoitiin ensimmäisen kerran myös Kioton pöytäkirjan velvoittamat, 31.12.1989 jälkeen tehtyjen metsittämisten, metsänhävittämisten ja metsänhoidon aiheuttamat päästöt ja nielut. Vuonna 2008 metsittämisellä aikaansaatu nettonielu oli 1,1 miljoonaa tonnia ja metsänhoidon 39,9 miljoonaa tonnia CO2- ekvivalenttia. Vuoden 1990 alun jälkeen metsätaloudesta muuhun käyttöön otetulta alalta eli metsänhävittämisestä aiheutui nettopäästöä 2,9 miljoonaa tonnia CO2 - ekvivalenttia.

Keskeisenä tietopohjana ovat VMI:n aineistot, jotka mahdollistavat raportoinnin edellyttämien aikasarjojen laatimisen puustobiomassan, maaperän, kuolleen puun ja karikkeen hiilivarantojen muutoksista. VMI:ssä kerättyä tietoa maankäytöstä ja maankäytön muutoksista on käytetty metsittämis- ja metsänhävityspinta-alojen laskentaan. Vuodesta 1990 alkaen on metsitetty 149 000 hehtaaria pääasiassa maatalousmaita. Vastaavana aikana metsänhävitystä on tapahtunut 226 000 hehtaarilla. Lähes kaksi kolmasosaa tästä alasta on muuttunut metsästä rakennetuksi maaksi ja liikenneväyliksi.

Energiapuuta korjattavissa 13 miljoonaa kuutiometriä ainespuuhakkuita vaarantamatta

Tukki- ja kuitupuun mitat täyttävän puun suurin kestävä hakkuukertymäarvio vuosille 2007−2016 on 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun korjuu ei vaikuttanut merkittävästi ainespuun kestäviin hakkuumahdollisuuksiin. Ainespuun hakkuut päinvastoin määrittivät uudistusalojen hakkuutähteestä ja kannoista koostuvan korjuukelpoisen energiapuun (10,5 miljoonaa kuutiota vuodessa) määrää. Energiapuun kokonaiskertymäksi arvioidaan 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla runkopuun osuus energiakäyttöön menevästä kertymästä kasvaa kahdesta neljään miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämä pienentää ainespuun kestävää hakkuumahdollisuusarviota noin 1,5 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa 76 miljoonaan kuutiometriin.

Mikäli ainespuun hakkuut pysyvät viime vuosina toteutuneessa noin 55 miljoonassa kuutiometrissä, energiapuun korjuu kohdentuu yhä enemmän ainespuuhakkuiden ulkopuolelle jääviin nuoriin metsiin. Tällöin kannattavasti korjattavaksi arvioidusta 15-20 miljoonan kuutiometrin vuosittaisesta energiapuukertymästä 7-10 miljoonaa kuutiometriä on lähinnä harvennusmetsien runkopuuta.

Kommenttipuheenvuorot tiedotustilaisuudessa:

Lisätietoja:

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

 
  Päivitetty: 28.03.2014 /SKet | Copyright Metla | Palaute