Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 18.6.2010 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Puiden vuosirenkaat selvittävät myös ihmiskunnan historiaa

Rakennuspuuta kierrätettiin ja tuotiin kaukaa Jerusalemin Temppelivuorelle

Puiden vuosirenkaista kootut tuhansien vuosien mittaiset sarjat tarjoavat arkeologeille hyvän välineen rakennusten ja puuesineiden ajoittamiseen. Arkeologisista kohteista löydetystä puusta voidaan usein selvittää myös se missä puu on kasvanut - puukaupallakin on pitkä historia.

Jerusalemin al-Aqsa-moskeija on muslimien kolmanneksi pyhin paikka. Se sijaitsee Temppelivuorella, joka on erittäin tärkeä pyhä paikka myös juutalaisille. Paikalla on ollut uskonnollisia rakennuksia vuosituhansien ajan, Salomon temppelistä tähän päivään, mutta uskonnollisen tärkeyden takia Temppelivuorta ei ole juurikaan tutkittu arkeologisesti.

Al-Aqsan moskeijasta on kuitenkin saatu korjaustöiden yhteydessä rakennuspuuta tutkittavaksi. Moskeijan rakennuspuut ovat paljastuneet muun muassa tammeksi ja libanoninsetriksi, joista kumpaakaan ei kasva Jerusalemin ympäristössä.

Yksi tutkituista puista on tunnistettu lehtikuuseksi. Puu on kaadettu noin 1269, ja vuosirenkailtaan hyvin samankaltainen lehtikuusi on löytynyt venetsialaisten Kreikkaan rakentamasta kirkosta.

- Venetsialaiset ja Jerusalemia tuolloin hallinneet mamelukit kävivät kauppaa, tutkija Brita Lorenzen Cornellin yliopistosta kertoo. Puukauppa Välimeren ja Mustanmeren alueella oli tavallista jo antiikin aikana. Egyptiläiset kävivät kauppaa libanoninsetrillä jo 100-luvulla ennen ajanlaskumme alkua.

Al-aqsan rakenteiden puun perusteella ei voida päätellä moskeijarakennuksen tarkkaa ikää. Vanhin al-Aqsasta ajoitettu puu on kaadettu vuonna 695, mutta Lorenzen pitää luultavana että ennen nykyisen moskeijan rakentamista paikalla on ollut vanhempi, puinen rakennus. Temppelivuorellakin rakennusmateriaalia on käytetty uudelleen, joten rakennusten puuaines voi olla vanhempaa kuin itse rakennus.

Myrsky tuhosi jälleenrakennetun Yenikapin sataman eri tavalla kuin tsunami

Yenikapin kauppasatama nykyisessä Istanbulissa oli käytössä 400-900-luvuilla jälkeen ajanlaskumme alun. Nyt Yenikapin alue on sisämaassa noin kilometrin päässä rannasta, ja sinne rakennetaan metroasemaa. Satamassa on tehty rakennustöiden yhteydessä arkeologisia tutkimuksia, joissa on löydetty Konstantinopolin ensimmäisen kaupunginmuurin lisäksi peräti 33 laivan hylkyä.

- Hylyt ovat peräisin 900-1000-luvuilta. Ne haaksirikkoutuivat satamassa raivonneessa tuhoisassa myrskyssä, professori Tomasz Wazny Cornellin yliopistosta Yhdysvalloista kertoo. Vaikka laivojen puumateriaalin ikä tunnetaan vuosirengassarjojen ansiosta, itse laivojen iän määrittäminen on hankalaa, sillä niitä on korjattu. Wazny on löytänyt laivoista lankkuja, jotka ovat jopa 100-200 vuotta nuorempia kuin laivan muut rakenteet. Välimerellä yhteen laivaan saatettiin käyttää jopa kahtakymmentä eri puulajia.

Laivat tuhonnut myrsky ei ollut ainoa kerta, kun Yenikapia kohtasi katastrofi. Vuonna 557 satamaan vyöryi tsunami.

- Tsunami liittyi maanjäristykseen, jossa parikymmentä vuotta aiemmin rakennetun Hagia Sofia -kirkon kupoli romahti, sanoo Tomasz Wazny. Vuoden 557 tsunami oli yksi monista. Professori Wazny kertoo, että 1600 vuoden aikana Istanbulin rannoille on osunut 21 tsunamia, sillä alueella on maanjäristyksiä. Yenikapin satama rakennettiin useita kertoja uudelleen ennen kuin Istanbulin satama siirrettiin toisaalle.

Tsunamin tuhot voidaan erottaa myrskytuhoista, koska tsunami on yllätyksellinen. Vuoden 557 tsunamin tuhoaman aineksen kerrostumasta on löytynyt muun muassa viisi hevosen luurankoa, joilla oli muassaan ruokapussi - eläimiä ei ollut ehditty viedä suojaan.

Yenikapin sataman kaivaukset alkoivat 2004, ja ne ovat tällä hetkellä Euroopan suurimmat. Alueelta on kerätty satoja puunäytteitä, joista vain osa on ehditty ajoittaa. Tähän mennessä löytyneet rakenteet ovat peräisin 400-1800-luvulta, mutta joukossa on puuainesta jopa 3000-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Nuorimpiin löytöihin kuuluu 1700-1800-luvulla Istanbuliin vettä pumpanneiden tuulimyllyjen jäännöksiä.

Tomasz Wazny ja Brita Lorenzen osallistuivat Rovaniemellä tänään päättyvään WorldDendro 2010 -konferenssiin. Konferenssiin on kokoontunut yli 300 puiden vuosirenkaisiin tallentunutta ympäristötietoa tutkivaa dendrokronologia eri puolilta maailmaa. Konferenssissa on pohdittu muun muassa ilmaston muutoksiin, arkeologiaan ja metsien terveyteen liittyviä kysymyksiä vuosirengastutkimuksen pohjalta.

Lisätietoja:

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /UHel | Copyright Metla | Palaute