Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 15.6.2010 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Pitkät aikasarjat avain tuhansien vuosien ilmastotietoihin

Puiden vuosirenkaat eli lustot kertovat ilmaston muutoksista tuhansia vuosia ennen lämpömittarin keksimistä. Vuosilustot ja niistä rakennettavat pitkät aikasarjat ovat yksi parhaista menneisyyttä kuvaavista tietolähteistä, sillä ne tuottavat vuodentarkkaa ilmastotietoa.

Ilmaston selvittäminen pitkälle taaksepäin perustuu vuosirenkaista rakennettaviin aikasarjoihin.
Aikasarjan rakentaminen aloitetaan elävästä puusta, sillä sen syntymävuosi pystytään määrittämään. Taaksepäin historiassa edetään soihin ja järvien pohjamutiin aikoinaan uponneiden puiden avulla. Niin sanotut subfossiilit ovat säilyneet kylmissä ja hapettomissa oloissa mittauskelpoisina tuhansien vuosien ajan.

Osittain samaan aikaan kasvaneista puista paikallistetaan poikkeuksellisen kapeat lustot eli piikkivuodet. Piikkivuodet muodostavat eräänlaisen viivakoodin, jonka avulla jokainen puu voidaan sijoittaa lustokalenteriin vuodentarkasti. Kalenteria voidaan jatkaa niin pitkäksi kuin toisiinsa limittyviä puita löytyy.

Lapin metsänrajamännystä on pystytty rakentamaan 7 644 vuotta pitkä aikasarja. Se on maailman kolmanneksi pisin aikasarja. Pohjois-Ruotsista on koottu suunnilleen samanpituinen sarja, ja Pohjois-Amerikan länsiosan vuorilla kasvavasta vihnemännystä on saatu rakennettua noin 8 800 vuotta pitkä vuosilustokalenteri.

- Vanhimmat elävät vihnemännyt ovat yli 4 000 vuotta vanhoja. Puut kasvavat hitaasti kylmissä olosuhteissa ja niiden puuaines on hyvin tiheää, kertoo professori, tutkimusjohtaja Thomas Swetnam Arizonan yliopistosta.
- Puun rungosta vain kapea pilarimainen osa voi kasvaa, samalla kun muu runko on kelottunut, joten ne vihnemännyt todellakin näyttävät 4000-vuotiailta, Swetnam jatkaa.

Swetnam toivoo, että vihnemännyn vuosirengassarjaa saadaan jatkettua 11 000-vuotiaaksi. Euroopassa on koottu tammikronologia, joka ulottuu yli 10 000 vuotta ajassa taaksepäin. Sarjaan on saatu liitettyä Etelä-Saksan mäntylustoaineisto, ja yhdessä ne ulottuvat liki 12 000 vuoden päähän nykyajasta eli viime jääkauden loppuvaiheeseen.

Yksi harvoista eteläisen pallonpuoliskon yli tuhatvuotisista aikasarjoista on Kauri-männyn yli 3 700 vuotta pitkä aikasarja, ja useita kymmeniä tuhansia vuosia pitkä sarja on rakenteilla. Se on koostettu elävien puiden, subfossiilien ja arkeologisen puumateriaalin pohjalta. Aikasarjan rakentamisen tavoitteena on selvittää etenkin El Niño (Southern Oscillation) -ilmiötä ja sen vaihtelua.

Tutkijat pyrkivät menneisyyden avulla arvioimaan ilmaston tulevaisuuden kehitystä, ja esimerkiksi erityisen lämpimien tai kylmien kesien vaikutusta luontoon. Menneen ilmaston avulla tutkitaan myös, mikä nykyisessä ilmastossa on luonnollista vaihtelua ja mikä ihmisen aikaansaamaa. Myös koostumuksen vaihteluita on tallentunut puihin.

Lapin männyn 7 644 vuotta pitkä lustokalenteri

Metsäntutkijat ponnistelivat 25 vuotta ennen kuin yhtäjaksoinen 7 644 vuotta pitkä aikasarja valmistui. Kalenteri on rakennettu tietoisesti metsänrajamännyn vuosilustoista, koska metsänrajalla kasvava mänty reagoi herkästi kesä-heinäkuun lämpötilan muutoksiin. Lapissa puiden kasvua rajoittaa lämpötila, joten lustojen leveyden vaihtelu heijastaa kasvukauden lämpötilan muutoksia.

Metsänrajamännyn vuosilustojen leveyksistä laadittu lustokalenteri kertoo rytmisesti vaihdelleista kesä-heinäkuun keskilämpötiloista vuosina 1000–2000. 1900-luvun lämmintä ilmastojaksoa on edeltänyt ainakin 10 vastaavaa lämpenemistä. Kylmät jaksot seuraavat lämpimien jaksojen perässä.

1910 alkanut lämmin ilmastojakso päättyi 1960-luvulla. Lämpenemistä seurasi viileneminen, joka taittui 1970-luvulla, minkä jälkeen on menty kohti lämpimämpää.

Metsänrajamännyn vuosilustoihin on jäänyt myös maapallonlaajuisten ilmastonmuutosten jälkiä, mistä ovat merkkinä pohjoisen pallonpuoliskon suurilmastoa ohjailevan NAO-ilmiön jäljet. NAO-käsitteellä (North Atlantic Oscillation) kuvataan vuosittaista säänvaihtelua Pohjois-Atlantin ympäristössä.

– NAO-kytkentä korostaa Lapin metsänrajamännyn merkitystä osana ilmaston globaalimuutosta kuvaavaa mittaristoa, johon kuuluvat muun muassa Grönlannin jäätiköistä ja merten koralleista mitattavat tiedot, tutkija Mauri Timonen Metlasta kertoo. Ilmastoyhteyksistä järjestetään tiedotustilaisuus.

Myös voimakas tulivuoritoiminta näkyy metsänrajamännyissä. Männyllä on erittäin kapeita vuosilustoja niihin aikoihin, kun maailmalla on purkautunut isoja tulivuoria: esimerkiksi Tamboran tulivuori Indonesiassa vuonna 1815, Huaynaputina Perussa 1600 ja Santorini Kreikassa noin 1640 ennen ajan laskun alkua.

Metsänrajalta kootusta pitkästä aikasarjasta ei ole vielä ehkä saatu kaikkea mahdollista tietoa irti. WorldDendro2010 –konferessissa tuli esille, että puun tiheys on paras tietolähde. Lapin metsänrajamännyn kiekot sahattiin kahtia pari vuotta sitten ja kunkin toinen puolisko lähetettiin Sveitsin metsäntutkimuslaitokseen (Swiss Federal Institute for Forest, Snow and Landscape Research) lustojen tiheyden mittaamista varten.

– Kun luston leveys kertoo ilmastosta kesä-heinäkuun ajalta, tiheys antaa tietoa huhti-lokakuulta eli huomattavasti pitemmältä ajanjaksolta, Timonen kertoo.

Tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä metsänrajamännyn vuosilustoista voidaan saada vielä monenlaista uutta tietoa, ja kenties kalenteria onnistutaan vielä jatkamaankin. Se on täysin mahdollista, sillä mänty levisi Lappiin yli tuhat vuotta ennen ajankohtaa, johon nykyinen lustokalenteri päättyy.

Lisätietoja:

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /UHel | Copyright Metla | Palaute