Tiedote 31.3.2010

Ruskomäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja odotettavissa runsaasti kesälle 2010

Talven aikana otettujen näytteiden perusteella ruskopistiäistuhot (Neodiprion sertifer) ovat runsaat tulevanakin kesänä. Ruskomäntypistiäisnäytteitä on kerätty 78 kohteelta Lounais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Rannikon ja Keski-Suomen metsäkeskusten alueelta.

Kesällä 2009 ruskomäntypistiäiset aiheuttivat neulastuhoja yli 350000 hehtaarin alueelle pääasiassa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen metsäkeskusten alueella. Pienialaisempia tuhoja ilmoitettiin Rannikon alueelta, Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Suomesta.

Näytteiden perusteella tuhot tulevat jatkumaan ja laajenemaan edelleen kesällä 2010. Toisaalta tilanne alkaa helpottaa alueilla, joilla tuhoa on jatkunut jo pari kolme vuotta. Esimerkiksi Kaustisten Riitakankaalta ei näytteissä löytynyt enää yhtään elävää munaa ja lähes kaikki munat oli loisittu. Tuhot tulevat kuitenkin laajenemaan Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sekä ilmeisesti myös Lounais-Suomen pohjoisosissa sellaisillekin alueille, missä varsinaista tuhoa ei vielä kesällä 2009 havaittu.

Jokaiselta kohteelta, josta näytteitä on tarkastettu, on löytynyt ruskomäntypistiäisen munia. Näyttää siltä, että useat sellaiset alueet, joilla viime kesänä syönti oli voimakasta, tulevat ensi kesänäkin kärsimään toukkien syönnistä.

Toisaalta munien määrät eivät ole lähelläkään niitä arvoja, joiden perusteella vuonna 2008 päädyttiin torjuntaan Uudessakaupungissa. Ainoastaan Kyyjärven ja Kivijärven rajamailla Saunakylän alueella terveiden munien määrä on poikkeuksellisen suuri. Tuhoalueen puut ovat kuitenkin vielä melko hyvässä kunnossa ja kasvussa. Alueen matalakasvuisempaa osaa voisi suojata maasta tehtävin virusruiskutuksin.

Suositeltavin torjuntakeino on Monisärmiövirusruiskutukset niillä alueilla, missä puut ovat niin matalia, että moottorireppuruiskulla tai vastaavalla ylettyy ruiskuttamaan puiden latvoihin asti. Ruiskutukset tulisi tehdä toukkien kuoriutuessa, mikä tapahtuu yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Tällöin lämpösummaa on kertynyt 100–140 päiväastetta ja luonnossa esimerkiksi männyn uudet versot ovat lähteneet jo reippaaseen kasvuun. Monisärmiövirus on muulle luonnolle ja ihmiselle harmiton torjuntaeliö, mutta ruiskutukset saattavat aiheuttaa paikallista häiriötä eläinten pesinnälle ja hennolle kasvustolle.

Useissa näytteissä löytyi runsaasti loisittuja munia, joten luontainen kannan harvennus alkaa tehota. Sen sijaan talven kovat ja pitkään jatkuneet pakkaset eivät ole ilmeisesti vaikuttaneet ruskomäntypistiäisten muniin. Loisten munatkin ovat säästyneet pääosin hengissä, vaikka niiden pakkasenkesto on matalampi kuin ruskomäntypistiäisen munien. Kovien pakkasten todennäköisyys on enää hyvin pieni. Joillakin alueilla on näytteissä löydetty viime kesänä virukseen kuolleita toukkia ja mm. näillä alueilla saattaa virustauti puhjeta luontaisesti.

Metsänomistajien kannattaa edelleen seurata omien metsiensä tilaa ja ilmoittaa tuhoista ja etenkin kuolevista metsiköistä metsänhoitoyhdistykseen, metsäkeskukseen tai Metsäntutkimuslaitokseen.

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Lisätietoja:

• Tutkija Antti Pouttu, Metla, p. 050 391 2576, antti.pouttu @ metla.fi

• Taulukko: Ruskomäntypistiäismäärät kunnittain talvella 2009/2010

• Metinfo: Metsien terveys
• Tutkimushanke: Metsätuhotietopalvelu

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/   
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi