Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 29.1.2010 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Etelä-Suomessa poikkeuksellinen tykkylumitalvi

Etelä-Suomessa on tänä talvena saatu ihailla harvinaisen komeaa puiden lumikuormaa. Puut on vuorattu lumella, huurteella ja alijäähtyneen veden kerryttämällä jäällä. Tässä mielessä etelän valkeus on todella poikkeuksellista, etelässäkin on tykkylunta. Pohjoisessa sen sijaan tykkylunta on tänä talvena ollut melko vähän.

– Tykkylunta kertyy puihin kaikenlaisista veden olomuodoista, jotka tarttuvat puihin. Tykkylumi on leimallinen pohjoisen vaaramaissa Pohjois-Karjalan Kolilta Kainuuseen, Koillismaalle ja eteläiseen Lappiin. Myös tykkytuhot keskittyvät pääasiassa näille korkeille alueille pohjoisessa ja idässä, dosentti Risto Jalkanen Metlasta kertoo.

 
  Etelä-Suomessa sijaitsevan Repoveden kansallispuiston puut ovat poikkeuksellisen vaikuttavalla tavalla tykkylumen peitossa tänä talvena. Kuva: Erkki Oksanen

Tykkyä esiintyy vain harvoin läntisessä Keski- tai Etelä-Suomessa ja ylipäätänsä alavilla mailla. Tosin Etelä-Suomessakin kertymät ovat oleellisesti suurempia korkeammilla paikoilla.

Pitkä pakkasjakso tai vähätuulinen talvi ovat vain osaselityksiä komealle tykkylumitalvelle. Kun pohjoisen puut saavat raskaan tykkykuormansa, enin osa painosta syntyy alijäähtyneen veden tarttuessa puihin ja muodostaessa jäätä. Paino lisääntyy hetkessä valtaviin mittoihin: Pyhätunturin päällä olevaan televisiomastoon kertyi kahden päivän aikana marraskuussa 1993 vajaat 100 tonnia lisäkuormaa alijäähtyneestä vedestä.

Myös tämän talven komean tykyn taustalla ovat ajoittain erittäin suuri ilman suhteellinen kosteus, puiden huurtuminen ja tammikuiset alijäähtyneen veden sateet, jotka ovat sitoneet puissa jo olleen lumen tiukemmin oksiin ja latvuksiin muodostaen tavallista raskaampia ja vaikeammin irtoavia taakkoja. Oleellinen osatekijä tykyn muodostumisessa niin pohjoisessa kuin nyt etelässä on sulan meren läheisyys pakkasella kosteuden luovuttajana, pohjoisessa Perämeri, etelässä Suomenlahti, Ahvenanmeri ja Selkämeri. Nyt lähialueiden vedet ovat jäätyneet, mikä heikentää lisätykyn syntymisen edellytyksiä.

Pelkän kuivan pakkaslumen alla puut eivät taipuisi luokille eli kaartuisi maahan asti niin kuin monille lehtipuille on nyt käynyt. Kasvukauden äkillinen pysähtyminen kylmän tuloon syksyllä jätti lehdet puihin, mikä on voinut tehostaa lumikuorman kertymistä latvuksiin. Muun muassa nuoret tammet ovat kärsineet tästä. Ylipäätänsä hennot puut ovat olleet herkkiä luokkiutumaan. Hoitamattomassa ja ylitiheässä metsässä puut kilpailevat valosta. Siksi ne panostavat pituuskasvuun ja laiminlyövät runkonsa vahvistamisen. Kun kuormaa kertyy hentoon latvukseen, puu painuu helposti luokille maahan asti ellei runko murru ennen sitä.

 
Kun pohjoisen puut saavat raskaan tykkykuorman ei puulajiakaan pysty tunnistamaan. Kuva: Risto Jalkanen  

Lumien sulettua ja kasvukautta kohti luokilla olevat puut nousevat pääsääntöisesti pystyyn. Lumikuorman tai ihmisen aiheuttamat murtumat sen sijaan estävät nousun. Toipuminen on sitä vaikeampaa, mitä tiheämpi ja varttuneempi metsikkö on ollut. Luokilla olevia puita ei ole syytä mennä huolettomasti nostelemaan ja vapauttamaan taakastaan. Varsinkin pakkasilmalla puut voivat paukahdella poikki ja olla siten hengenvaarallisia. Samalla puihin saattaa tulla pahempia vaurioita kuin luokille taipuminen aiheuttaisi.

Ainutlaatuisen komea tykky ei automaattisesti tarkoita merkittäviä puustotuhoja. Taipumisten seurauksena tuhoja on jo tullut erityisesti männyllä ja koivuilla, joiden latvusten painopiste on kuusta korkeammalla. Myös lahot puut sortuvat tykyn alla helposti. Lopulta tuhojen kokonaismäärä riippuu paljolti tavasta, miten tykky aikanaan katoaa puista. Joskus tykystä jää vain kaunis muisto, toisinaan tuhoja on kymmenillä tuhansilla hehtaareilla. Rahallisia menetyksiä ei ole arvioitu.

Monet kysyvät, kuinka pitkään tykkylumi säilyy? Kevyt lumi putoaa pienelläkin tuulella, mutta tykkylumi on tiukemmassa. Kun Lapissa oli 1994 mahtava tykkyvuosi, jopa yli 3000 kiloon kohonneet yksittäisen puun tykkykuormat tulivat alas vasta maaliskuun alkupuolen suojasäillä. Tuolloin valoakin oli jo niin runsaasti, että voimakas auringonsäteily sulatti taakkoja.

– Kun päivä on pidempi Etelä-Suomessa, tykkylumi poistunee helmikuun puolivälissä säiden lämpenemisen ja auringon säteilyn voimistumisen johdosta, Risto Jalkanen ennustaa.

Lisätietoja:

  • Erikoistutkija Risto Jalkanen, p. 050 391 4430, risto.jalkanen @ metla.fi
  • Kuva (250kb, jpg) annetaan tiedotusvälineiden käyttöön kertajulkaisuoikeudella tähän tiedotteeseen liittyvän jutun yhteydessä. Kuvaa käytettäessä mainitaan lähteeksi Metla/Erkki Oksanen.
Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KBym | Copyright Metla | Palaute