Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 8.10.2009

Ainespuun korjuussa käytetty minimiläpimitta vaikuttaa merkittävästi hakkuutähteen kertymään

Metsistä saatavan energiantuotantoon soveltuvan hakkuutähteen määrään vaikuttaa puulajin ja puuston koon lisäksi ainespuun korjuussa käytetty kuitupuun minimiläpimitta. Tavanomaisessa koneellisessa ainespuun korjuumenetelmässä kuolleet ja elävät oksat karsiutuvat aina rungon katkaisukohtaan saakka ja putoavat sitten hakkuualalle. Rungon ja katkaisukohdan yläpuolelle jäävän latvakappaleen pituuteen minimiläpimitalla on selkeä ja suhteellisen yksinkertaisesti laskettavissa oleva vaikutus.

Biomassamallien ja sen pystysuuntaista jakautumista ennustavien mallien avulla voidaan arvioida eri katkaisuläpimittojen ja siten myös katkaisukorkeuksien vaikutuksia yksittäisen puun biomassaositteiden kertymään hakkuutähteeksi. Näiden laskelmien perusteella minimilatvaläpimitan muutoksella on sitä suurempi suhteellinen vaikutus hakkuutähteen kertymään ja runkopuun saantoon mitä pienemmän kokoluokan puusta on kyse. Kuuselle tyypillisen pitkän latvuksen vuoksi katkaisukohdan yläpuolelle jää suhteellisesti pienempi osuus kokonaislatvusmassasta verrattuna mäntyyn, jolla koko elävä latvus voi esimerkiksi ensiharvennuskypsässä metsikössä jäädä katkaisukohdan yläpuolelle, jolloin karsiutuneita eläviä oksia ei jää maahan irrallisena.

Suuremman kokoluokan puustoissa karsiutuvia oksia tulee selvästi enemmän latvuksen koon (pituuden) kasvaessa. Mallilaskelmien perusteella esimerkiksi ensiharvennettavassa kuusikossa (d1,3 = 15 cm, runkoluku = 1500, joista kaadetaan 500) minimilatvaläpimitan muutos 8 cm:stä 9 cm:iin lisäisi latvakappaleiden muodostaman hakkuutähteen määrää 7 tonnista 9 tonniin hehtaarilla (kuivamassaa) eli noin 29 prosenttia. Varttuneemmassa kuusikossa (d1,3 = 25 cm, runkoluku = 500, joista kaadetaan kaikki) latvakappaleiden kokonaismassa lisääntyisi vastaavasti noin 24 prosenttia. Ensiharvennuskuusikossa latvakappaleet muodostavat 50 prosenttia kokonaishakkuutähteen massasta kun katkaisuläpimitta on 8 cm ja 60 prosenttia kun läpimitta on 9 cm. Varttuneessa, avohakatussa kuusikossa latvakappaleiden osuus on selvästi pienempi hakkuutähteen kokonaismassasta: 20 prosenttia katkaisuläpimitalla 8 cm ja 25 prosenttia läpimitalla 9 cm.

Koska kokonaishakkuutähteeseen luetaan latvakappaleiden lisäksi myös katkaisukohtaan asti karsiutunut oksamassa, latvaläpimitan muutoksen vaikutus näkyy ehdottomasti ainoastaan hakkuutähteeksi jäävän runkopuun määrässä. On kuitenkin luultavaa, että myös näiden karsiutuneiden oksien määrän muutos vaikuttaa kokonaiskertymään hakkuualalta, koska yksittäisten oksien koneellinen korjuu metsän pohjasta on hankalampaa kuin suurempien, kokonaisten latvakappaleiden. Latvaläpimitan muutoksen kokonaisvaikutuksia ei siis voida ilman kokeellisia tuloksia lopullisesti arvioida.

Itse tutkimustyö aloitettiin vasta keväällä 2009 Forestpower-hankkeen yhtenä osahankkeena. Laskelmissa on käytetty referoituja malleja muun muassa biomassa eri ositteiden (runko.oksat, neulaset) laskennassa sekä latvuksenpituuden ja oksien korkeuden määrittelyssä. Mallien tukena on tehty kesällä 2009 käytännön runkojen katsontaa maastossa monitoimikoneella. Maastossa on hyvin tarkoin mitattu koepuista eri ositteiden määriä.

Lisätietoja

  • forestpower.net - lisätietoa hankkeesta, rahoittajat, yhteistyökumppanit

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi