Metsien luontaista kehitystä jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Luonnontilassa metsät uudistuvat erilaisten häiriöiden johdosta. Häiriöt voivat olla joskus suuria, kuten laajoja metsäpaloja mutta useimmin pienempiä, jolloin puut kuolevat ja kaatuvat yksittäisinä tai pieninä ryhminä. Nyt perustettavien tutkimusalueiden metsiin luodaan luonnonmetsissä esiintyvää pienipiirteistä rakenteellista vaihtelua käyttämällä poiminta-, pienaukko-, osittais- ja avohakkuita. Alueiden puuston, eliölajiston ja elinympäristöjen kehitystä seurataan inventoinnein ja pysyvin koealoin.

”Tutkimuksessa selvitetään, kuinka metsien luontaista häiriödynamiikkaa voitaisiin mukailla metsien käsittelyssä ja minkälaisia aluetason vaikutuksia erilaisilla menetelmillä on”, kertoo professori Timo Kuuluvainen Helsingin yliopistosta. Tämänkaltaista lähestymistapaa ei ole tutkittu Suomessa eikä muissakaan Pohjoismaissa aiemmin.

”Metsän peitteisyyttä säilyttävää metsien käsittelyä on tutkittu Suomessa tähän asti vain pienialaisilla koealoilla. Nyt aloitettava hanke on merkityksellinen ja uutta luotaava sekä laajan pinta-alansa että käytännönläheisyytensä vuoksi”, sanoo hankkeen tutkimuskoordinaattori vanhempi tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksesta.

Metsähallitus on osoittanut hankkeen käyttöön kaksi laajaa aluetta, joista toinen on Kuhmoisissa sijaitseva ympäristöarvometsä (650 ha). Toinen tutkimusalue (1270 ha) sijaitsee Lieksassa pääosin Ruunaan retkeilyalueella.

”Metsähallituksella on paljon erityisalueita, joilla olisi tarvetta erilaisille metsänuudistustavoille. On tärkeää, että saamme tutkimustietoa metsänpeitteisyyttä säilyttävistä uudistushakkuumenetelmistä ja niiden vaikutuksista”, toteaa ympäristöpäällikkö Petri Heinonen Metsähallituksesta.

Tutkimuksissa selvitetään eri hakkuutapojen vaikutusta metsän uudistumiseen, puuntuotokseen, monimuotoisuuteen (kasvillisuuteen sekä kovakuoriais- ja kääpälajistoon), korjuutekniikkaan, työn tuottavuuteen, metsän tauteihin ja tuhoihin. Koska metsän kasvu ja kehitys on hidasta, osaan kysymyksistä saadaan lopullisia vastauksia vasta vuosikymmenien kuluessa. Ensimmäisiä tuloksia muun muassa metsänuudistamisesta saadaan 5–10 vuoden sisällä.

”Hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutusta metsälajistoon. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, lisääntyykö taantuneiden ja uhanalaisten metsälajien määrä ajan mittaan, kun metsän peitteisyys säilytetään ja metsän rakenteellista monimuotoisuutta lisätään”, sanoo varttunut tutkija Juha Siitonen metsäntutkimuslaitoksesta.

Hanke käynnistyi kesällä Kuhmoisissa, jossa inventoitiin puusto, kasvillisuus, kovakuoriais- ja kääpälajisto ennen hakkuita ensimmäisenä hakkuisiin tulevilta kuvioilta. Ensimmäiset metsänkäsittelyt tehdään talvella 2009–2010. Ruunaalla hanke alkaa maastokaudella 2010 vastaavilla lajistoinventoinneilla.