Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 3.7.2009

Tuleeko Luoteis-Venäjästä merkittävä metsäbiomassan tuottaja ja teknologian markkina-alue?

Metsävarojen lisäksi Suomen itärajan takana on valtavat energiapuuvarat, joita hyödynnetään niukasti. Äskettäin päättyneessä Metlan, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteishankkeessa tarkasteltiin maailmanlaajuisia metsäenergiavaroja, hankinnan sertifiointia ja energiateknologian markkinoita. Yksi tarkemman mielenkiinnon kohteista oli Luoteis-Venäjä ja sen metsäenergiavarat.

Suuret metsäenergiavarat

Laajan ja harvaanasutun Luoteis-Venäjän metsävarat ovat valtavat ja pitkälti hyödyntämättömät: viime vuosina hakkuusuunnitteesta on hyödynnetty noin 40 prosenttia. Vuoden 2006 toteutuneiden hakkuiden perusteella korjuukelpoisen ei-teollisen puun, hakkuutähteiden ja mekaanisen metsäteollisuuden tähteiden määräksi arvioitiin noin 31 miljoonaa kiintokuutiometriä (vastaa 62 terawattituntia) vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia nykyisestä energiankäytöstä alueella. Se on merkittävä, kun sitä vertaa alueen tämän hetkiseen uusiutuvien energialähteiden alle kahden prosentin osuuteen energiankulutuksesta. Määrät olisivat luonnollisesti vieläkin suuremmat, jos hakkuita lisättäisiin.

Energiapuun markkinat

Jos energiapuun käyttö ei kasva Luoteis-Venäjällä, markkinoita löytynee EU:sta, jossa uusiutuvien energialähteiden käyttöä ollaan lisäämässä voimakkaasti. Suomessa bioenergian kasvava käyttö on jo herättänyt mielenkiintoa itärajan taakse. Metlan tutkimuksessa arvioitiin energiapuun hankinta- ja toimituskustannuksia Suomeen kuorma-autolla, junalla ja aluskuljetuksena. Kustannuksiltaan edullisimmaksi arvioitiin autokuljetus. Kahdensadan kilometrin autokuljetusmatkan säteellä rajanylityspaikoilta energiapuun kertymä oli enintään 1,6 miljoonaa kiintokuutiometriä vuoden 2006 hakkuiden ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon perustella. Hankinta- ja toimituskustannukset lähimmälle rajanylityspaikalle olivat puolestaan alle 20 euroa kiintokuutiometriä kohden.

Luoteis-Venäjän kahdeksan alueen välillä ja myös alueiden sisällä on huomattavia eroja metsäenergiavarojen määrässä, niiden hyödyntämisasteessa ja metsien käytölle asetetuissa rajoituksissa sekä luonnollisesti käytettävissä olevassa infrastruktuurissa. Kaupunkeihin ja taajamiin rakennettiin Neuvostoliiton aikana kaukolämpöverkostot. Energiapuun laajamittaiseen korjuuseen ja käyttöön tarvittaisiin pikaisesti uutta teknologiaa ja osaamista. Vanhojen voimaloiden muuttaminen metsäbiomassalle pienentäisi myös kasvihuonekaasupäästöjä.

Itänaapurista näyttäisi siis löytyvän ainakin miljardien ruplien, ellei miljardien eurojen markkinat metsäenergian käytön kehittämisessä. Tästä potentiaalista toivoisi suomalaisten osaajien ottavan mahdollisimman suuren osuuden.

Lisätietoja

Tutkimusraportit:

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi