Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 27.5.2009

Metsäsektorin rakennemuutoksesta on nähty vasta ensiaskeleet

Suomen metsäteollisuuden nykytuotteiden tuotanto ja puunkäyttö vuonna 2020 ovat samalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella, paperiteollisuuden noin kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden vajaan viidenneksen pienempiä kuin vuonna 2007. Tulevana vuosikymmenenä uutta puunjalostusta on odotettavissa lähinnä energiantuotantoon, todetaan tänään julkaistussa Metlan raportissa "Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020"

Suomen metsäala on merkittävässä rakennemuutoksessa. Sen taustalla ovat mm. kysynnän ja tarjonnan muutokset metsäteollisuustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla, ilmastonmuutos, uusiutuvia energiamuotoja tukeva politiikka sekä yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja arvojen muutokset. Myös käsillä oleva lama nopeuttaa rakennemuutosta, josta olemme nähneet vasta ensiaskeleet.

Paino- ja kirjoituspapereiden kulutus laskee päävientimarkkinoilla

Viestintään käytettävien paperituotteiden kulutukseen vaikuttaa yhä voimakkaammin sähköinen viestintä, joka syrjäyttää näitä tuotteita. Näin on jo tapahtunut Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa erityisesti sanomalehtipaperin kohdalla. Sähköisen viestinnän vaikutus on jo siirtynyt myös eräisiin toimisto- ja aikakausilehtipapereihin.

Maailman paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen arvioidaan vähentyvän noin 5 prosenttia vuodesta 2020 verrattuna vuoteen 2007: Teollisuusmaiden kulutus vähentynee 35 prosenttia ja kehittyvien maiden kasvanee 43 prosenttia. Kartongin ja pakkauspapereiden kulutuksen arvioidaan kasvavan 28 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2020. Teollisuusmaiden kulutus laskee 6 prosenttia, mutta kehittyvien maiden kulutus kasvaa peräti noin 60 prosenttia. Tuotteet valmistetaan ja pakataan halpatuotantomaissa.

Puutuotteiden kulutus kasvaa hitaasti

Sahatavaran ja vanerin kulutuksen arvioidaan jatkuvan viime vuosien trendien mukaisesti vuoteen 2020. Suomen päävientimarkkinoilla Euroopassa puutuotteiden kulutuksen kasvu on hidasta. On kuitenkin mahdollista, että puutuotteiden kulutus kääntyy mm. Euroopassa nopeampaan kasvuun ilmastomuutoksen ja sen ehkäisyyn pyrkivien toimien vuoksi. Puutuotteet sitovat hiiltä ja niiden valmistuksen arvioidaan aiheuttavan suhteessa vähemmän ilmastopäästöjä kuin kilpailevien teräksen ja betonin.

Metsäteollisuuden tuotannon supistukset jatkuvat

Kilpailukykytekijöistä johtuen Suomen massa- ja paperiteollisuustuotanto sopeutuu päävientimarkki-noiden kysynnän vähenemiseen suhteessa enemmän kuin kilpailijamaissa keskimäärin. Globaalit yritykset sopeuttavat tuotantoa kulutuksen vähenemiseen sieltä, missä se on heikoimmin kannattavaa. Suomen paperi- ja kartonkituotteiden tuotannon arvioidaan olevan 9,4 miljoonaa tonnia vuonna 2020, eli samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa, kun se vuonna 2007 oli 14,3 miljoonaa tonnia.

Suomen sahatavaran tuotannon kasvu on ollut kotimaisen kulutuksen varassa. Kotimaisen käytön osuus sahatavarasta oli 29 prosenttia vuonna 1997, ja vuonna 2007 jo 43 prosenttia. Kotimaan sahatavaran kulutuksen ei arvioida enää merkittävästi kasvavan, ja sahatavaran ja levytuotteiden tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007.

Kotimaisen puun käyttö vähenee

Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen johtaa puun käytön vähenemiseen noin 23 miljoonalla kuutiometrillä vuodesta 2007 vuoteen 2020, eli laskua tulisi vajaa kolmannes. Kotimaisen ainespuun käyttö pienenisi samaan aikaan 12,4 miljoonaa kuutiometriä eli noin viidenneksen. Kuitupuun käytön arvioidaan vähenevän runsaat 7 ja tukkipuun runsaat 5 miljoonaa kuutiometriä.

Biopolttoaineet ja energia uusien tuotteiden keihäänkärkiä

Tämän hetken näkymien perusteella laajamittaista uutta puunjalostusta on odotettavissa vuoteen 2020 mennessä lähinnä biopolttoaineiden tuotantoon sellu- ja paperitehtaiden yhteyteen sekä sähkön ja lämmön tuotantoon liittyen. Suomessa parhaat edellytykset näyttäisivät olevan sellaisille tuotteille, joilla on myös kotimaassa merkittävät markkinat. Vientimarkkinoihin nojautuvat tuotteet valmistetta-neen lähellä niiden loppukulutuspaikkaa tai halpatuotantomaissa.

Puuhun perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2020. Kun metsäteollisuuden nykytuotteiden tuotanto ja puunkäyttö samaan aikaan vähenee, näköpiirissä ei kuitenkaan ole viime vuosia suurempaa kotimaisen ainespuun käyttöä.

Puutuotteet, energia ja ympäristö uudistumisen tukijalkoina

Metsäsektoria tukevat politiikkatoimet tulisi kohdentaa sinne, missä niillä on pitkällä aikavälillä suurimmat vaikutusmahdollisuudet. Tässä puutuotteet sekä energiantuotanto nousevat avainasemaan. Kotimarkkinat ovat puutuotteille tärkeät ja toisaalta globaalit muutostekijät voivat tukea puutuotteiden vientimarkkinoiden nykyistä nopeampaa kasvua. Massa- ja paperitehtaiden yhteyteen suunnitellut biojalostamot ja sahojen biovoimalaitokset voivat myös avata mielenkiintoisia mahdollisuuksia Suomessa. Lisäksi energiateollisuudesta on tulossa yhä suurempi puunjalostaja.

Lama näyttäisi edellyttävän kiireellisiä politiikkatoimia metsäsektorin auttamiseksi, mutta Suomen puunjalostuksen rakenteellisia ongelmia ei ratkaista nopeasti. Tarvitaan myös politiikan painopisteen uudelleen pohdintaa sekä laaja-alaista ja uusia tahoja sitouttavaa valmistelua.

Metsäsektorin rakennemuutos nostaa esiin kysymyksiä: Tuleeko politiikan painopisteen edelleen olla raaka-aineiden tarjonnassa ja infrastruktuurissa? Vai pitäisikö sitä siirtää puunjalostuksen sekä metsiin liittyvien palveluiden lisäarvon kasvattamisen tukemiseen? Kärjistäen, pitäisi miettiä tuetaanko raaka-aineiden vai osaamisen tarjontaa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi