Kasvullinen lisäys on melko yleinen menetelmä useiden koristekasvien ja myös joidenkin puulajien taimituotannossa. Havupuilla vallitsevana taimituotantomenetelmänä on siemenen kautta tapahtuva lisääminen, kasvullista lisäystä ei tähän mennessä ole mainittavasti käytetty.
Havupuilla kasvullisen lisäyksen menetelmiä ovat varttaminen, pistokaslisäys ja solukkoviljely. Varttaminen on menetelmänä työläs eikä sovellu massatuotantoon. Pistokas- ja solukkolisäys onnistuu hyvin silloin, kun kyseessä on nuori lähtömateriaali. Paras monistumiskerroin saavutetaan solukkoviljelyssä.
Kasvullisessa lisäyksessä hyvät ominaisuudet siirtyvät sellaisinaan
Kasvullisessa lisäyksessä emopuun hyvät ominaisuudet voidaan siirtää sellaisenaan seuraavaan sukupolveen. Suvullisessa, siemenen kautta tapahtuvassa lisäyksessä taimiaines vaihtelee aina, eivätkä vanhempien huippuominaisuudet välttämättä ilmene jälkeläisissä. Koristepuiden taimituotannossa kasvullinen lisäys on usein ratkaisevassa roolissa. Sen avulla luonnosta löytynyt harvinaisuus tai jalostuksen menetelmin, valinnan ja risteyttämisen avulla aikaansaatu erikoisuus voidaan muuttumattomana monistaa miljooniksi. Metsänjalostuksessa kasvullista lisäystä voidaan käyttää sekä metsänjalostustyön apuna että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisessa.
Metlan Punkaharjun yksikön järjestämään ”Vegetative propagation of conifers for enchancing landscaping and tree breeding” -kokoukseen osallistuu noin 50 henkilöä seitsemästä eri maasta. Suurin osa kokousväestä on Pohjoismaista, kaukaisimmat osanottajat saapuvat Nigeriasta. Kokouksen osallistujat edustavat laajaa ja monipuolista metsägenetiikan ja metsänjalostuksen, erikoispuiden taimituotannon sekä viherrakentamisen asiantuntemusta. Osanottajat tutustuvat kokouksen lomassa myös Metlan Punkaharjun toimintayksikön hoitamaan puulajipuistoon.
Kokouksen järjestämistä ovat tukeneet Metsänjalostussäätiö ja Pohjoismainen metsägenetiikan ja metsänjalostuksen huippututkimuskeskittymä (GENECAR, Nordic Centre of Advanced Research in Forest Genetics and Tree Breeding).
Kutsu tiedotusvälineille
Kokous pidetään Metsämuseo ja Metsätietokeskus Luston auditoriossa (Lustontie 1). Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleet seuraamaan kokousta ja tekemään haastatteluja molempina kokouspäivinä.
Kokouksen kotisivu ja ohjelma
Kokouksen yhteistyökumppaneina toimivat GENECAR (Nordic Centre of Advanced Research in Forest Genetics) ja Metsänjalostussäätiö
Lisätietoja:
