Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 01.09.2008

Puolukkasato keskinkertainen, kauppasieniä paljon

Puolukkaan päästään Etelä- ja Keski-Suomessa sekä lähes koko Oulun läänissä syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, Lapin läänissä vasta syyskuun jälkipuoliskolla. Puolukan satotaso vaihtelee, sen sijaan sienivuotta voi luonnehtia hyväksi.

Kesän kosteat ja pilviset säät ovat myöhästyttäneet puolukan kypsymistä kahdella viikolla. Vuosina 1997-2007 puolukka on kypsynyt poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa yleensä elokuun kahden viimeisen viikon aikana, Oulun ja Lapin lääneissä syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Sääolojen lisäksi kasvupaikalla on suuri merkitys puolukan kypsymiselle. Esimerkiksi eteläisimmän Suomen avohakkuualueilla puolukka on kypsää syyskuun alusta lähtien, mutta puustoisilla mäntykankailla vasta syyskuun toisella viikolla.

Puolukan satotaso keskinkertainen ja vaihteleva

Tutkimusmetsien koeruuduilla (250 kpl) puolukan kukkia ja raakileita oli tänä vuonna keskinkertainen määrä. Tähän mennessä laskettujen kypsien marjojen perusteella yllätyksiä ei ole tulossa, ja puolukan satoennuste säilyy keskinkertaisena.

Sen sijaan lähekkäinkin sijaitsevien metsäkuvioitten väliset satoerot voivat olla suuria. Tämä johtuu siitä, että puolukka kukki eri aikoina eikä pölyttäviä hyönteisiä ollut tasaisesti kaikissa metsissä parhaaseen kukinta-aikaan. Viileä ja kostea heinä- ja elokuu vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että marjat kypsyvät epätasaisesti. Puolukkakasvustojen yläosien marjat voivat olla syyskuun alussa täysin kypsiä, mutta alaosissa lehtien suojissa vielä raakileina.

Puolukan kukinnan ja raakileitten määrien erot eivät kuitenkaan ole niin suuria kuin mustikalla, jolla kukinnan aikaiset hallat ja pölytyksen epäonnistuminen sekä viileät säät laskivat satotason heikoksi. Mustikan kukkia oli koeruuduilla runsaasti, keskimäärin 204 kpl neliömetrillä, mutta kypsiä marjoja poimittiin vain 62 marjaa neliömetriltä. Mustikkametsissä oli tänä vuonna mustikan kukkia enemmän kuin puolukan kukkia puolukkametsissä.

Kauppasieniä runsaasti

Herkkutatit ja männynherkkutatit eivät ilmestyneetkään kangasmetsiin heinä-elokuun vaihteessa, kuten moni poimija odotti. Koivun- ja männynpunikkitatteja poimittiin kohtalaisesti, mutta määrät eivät nousseet kovin suuriksi.

Herkkutattien satoa ja ajankohtaa on vaikea ennustaa. Tänä kesänä sienirihmasto kasvoi kosteassa humuskerroksessa hyvin, mutta herkkutatit ovat silti antaneet odottaa itseään. Heinäkuussa päästiin poimimaan yksittäisiä herkkutatteja. Elokuun alku lupaili hyvää: pieniä tattipäitä oli nousussa, mutta suurempia saaliita ei poimijoille silti kertynyt. Samoin kävi elokuun puolenvälin tietämillä, sato hiipui.

Vihdoin aivan elokuun lopulla poimijat ilmestyivät koreineen mäntykankaille. Nuoria männynherkkutatteja alkoi nousta enemmän kuin aikaisemmin elokuussa. Satoa on jo saatu mukavasti, mutta vielä ei voi puhua huippuvuodesta. Tämän vuoden satoa ei myöskään kannata verrata vuoden 2003 ennätysmäisiin herkku- ja männynherkkutattisatoihin.

Kuusimetsien herkkutatteja on esiintynyt tänä vuonna vähemmän kuin männynherkkutatteja mäntykankailla. Mikäli säät pysyvät suotuisina eikä kovia yöpakkasia esiinny, herkkutatteja voi poimia ainakin syyskuun puoliväliin asti.

Keltavahveroita eli kantarelleja on esiintynyt runsaasti koivumetsissä eri puolilla maatamme. Lapin läänissä keltavahvero on kuitenkin harvalukuinen. Keltavahveron satokausi on pitkä. Mikäli kovia yöpakkasia ei esiinny, keltavahveroita voi poimia myöhäiseen syksyyn asti.

Kangasrouskut ilmestyivät elokuun alkupuolelta lähtien mäntymetsiin, samoin haapa- ja kalvashaaparouskut kuusimetsiin. Karvarouskuja on poimittu koivumetsistä, usein samoilta kasvupaikoilta kuin keltavahveroita. Nyt on meneillään rouskujen paras poiminta-aika.

Elokuun puolivälissä on jo raportoitu suppilovahveroista, jotka kasvoivat tuoreissa havumetsissä. Suppilovahveroita voi poimia myöhäiseen syksyyn, yleensä lumen tuloon asti. Suppilovahveron pääsatokausi on vielä edessä. Mäntykankailta voi poimia lisäksi satoisaa kehnäsientä sekä Etelä- ja Keski-Suomen lehtomaisilta kankailta mustatorvisientä.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi