Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 15.8.2008

Koneiden ja toimintamallien räätälöinnillä lisätehoa turvemaiden puunkorjuuseen

Suometsien vuotuinen hakkuupotentiaali on yli kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Tällaisen määrän hyödyntäminen ei voi rakentua pelkästään talvikuukausien varaan. Metsähallitus, Ponsse Oyj ja Metsäntutkimuslaitos ovat kehittäneet käytännön ratkaisuja puunkorjuun lisäämiseksi turvemailta sulan maan aikaan.

Varustelulla ja lisälaitteilla voidaan oleellisesti vaikuttaa koneiden toimintakykyyn suometsissä. Myös konetyöskentelyn sopeuttaminen turvemaille ja hyvä suunnittelu ovat avainseikkoja suometsien puunkorjuussa. Yhteisessä projektissa selvitettiin erilaisten telojen ja telapintaa lisäävän apupyöräratkaisun vaikutuksia kahdeksanpyöräisen metsätraktorin raiteenmuodostukseen ja toimintakykyyn turvemailla. Oikein muotoillut leveät telat paransivat metsätraktoreiden suokelpoisuutta. Telojen leventäminen ja telaston pituuden kasvattaminen apupyörärakenteen avulla oli varsin toimiva ratkaisu. Koetta varten kehitetty kymmenpyöräinen rakenne pienensi kuormatraktorin raiteenmuodostusta ja lisäsi toimintakykyä oleellisesti.

Turvemailla on konetyöskentelyn kannalta kriittisiä alueita, joiden korjuuoloja voidaan parantaa, ja joissa konetyöskentely on sopeutettava vastaamaan olosuhteita. Ongelmakohdissa ratkaisuina voivat olla leimikon rajaus, varastopaikkojen ja ajourien sijoittelu, kuorman koon ja urakohtaisten ajokertojen säätely sekä erilaiset ajoalustan vahvistamisratkaisut. Tärkeitä ovat myös korjuun ajoitukseen liittyvät keinot, kuten kuivien kausien hyödyntäminen ja toteutuksen ajallinen porrastus.

Metsäkoneiden suokelpoisuusluokituksen ja turvemaiden kantavuusluokituksen kehittäminen on välttämätöntä. Luokitusta tarvitaan puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta myös urakoinnin organisoinnissa ja metsäkoneiden kehittämisessä. Luokitustehtävä on olosuhteiden suuren vaihtelun vuoksi vaativa, mutta asian liikkeelle saattamiseksi projektissa taivutettiin luokitusten rautalankamallit. Turvemaiden erityisolot olisi otettava huomioon myös korjuujäljen vaatimuksissa ja mittauksessa. Alan toimijoiden yhteistä panosta tarvitaan paitsi luokitusten kehittämiseen ja kokeiluun myös oikeiden toimintamallien jalkauttamiseen käytännön toimijoille.

Lisätiedot:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi