Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 30.05.2008

Eurooppalainen kaupunkimetsäfoorumi:
On varottava urbanisoimasta luontokohteita

Matkailun kehittäminen on tärkeää monelle seutukunnalle, joissa on huomattavia luontoarvoja. Silloin on kuitenkin varottava urbanisoimasta erämaa-alueita, varoitti tutkija Thomas More Yhdysvaltain USDA Forest Servicesta perjantaina Aulangolla päättyneessä 3-päiväsessä Euroopan metsien virkistyskäytön ja luontomatkailun foorumissa.

Kun Morelta kysyttiin Pallaksen hotelihankkeesta, hän vastasi, ettei hän halua ottaa kantaa mihinkään yksittäiseen suunnitelmaan, jota hän ei tunne riittävän hyvin, mutta että näissä kehityshankkeissa on tärkeää ymmärtää, mikä on se koko prosessi, josta ollaan päättämässä.

-Kun esimerkiksi kansallispuistoon rakennetaan kaupallista toimintaa, kyse ei koskaan ole vain siitä yksittäisestä rakennushankkeesta, vaan yleensä se avaa kokonaisen prosessin, jonka lopputuloksena on erämaaluonnon urbanisoituminen.

-Iso hotelli vaatii liikenne- ja infrastruktuurijärjestelyitä paljon enemmän kuin ensin ymmärretäänkään. Ajan mittaan se synnyttää muita oheispalveluita, ja niin edelleen. Mitä paremmin hotellikeskus menestyy, sen varmemmin suuret kansainväliset viihdeketjut kiinnostuvat siitä. Niillä taas on omat toimintamallinsa, jotka ovat samat joka paikassa. Lopulta paikalla on vaikka kasinokeskus niin kuin monessa Yhdysvaltain luontokohteessa on käynyt. Luontomatkailijoiden sijasta se houkuttelee party-kansaa ja todelliset luonnonystävät menevät muualle.

-Kyse ei siis ole vain yhden hotellin rakentamisesta vaan erämaaluonnon urbanisoitumisesta ja globalisoitumisesta. Se on se asia, josta päätetään. Jos se ei ole tavoitteena, on ymmärrettävä, että se siitä kuitenkin seuraa. Meillä on siitä paljon esimerkkejä Yhdysvalloissa.

-Se helposti tuhoaa ne luonnonarvot, jotka alunperin tekivät paikasta arvokkaan. Meillä esimerkiksi Yellowstonen kuuluisan kuuman lähteen Old Faithfulin ympärille on synnytetty niin paljon kaupallista toimintaa, että monen mielestä koko paikka on pilalla.

-Kun alue sitten menettää luontomaineensa, se alkaa heijastua paikan suosioon. Meillä on esimerkiksi Arcadian kansallispuisto, jossa parhaimmillaan oli 3 miljoonaa kävijää vuodessa. Elinkeino mitoitettiin sen mukaan. Nyt kävijämäärät ovat pudonneet noin kahteen miljoonaan, ja alueella on paljon työttömiä.

-Jos jossain on ainutlaatuinen luontokohde, sitä on myös kohdeltava ainutlaatuisena, säilytettävä se mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Vääränlainen kehittäminen syö kohteensa, More sanoo.

-Matkailu on suhdanneherkkä elinkeino. Toiminnan taloudellisen kestävyyden kannalta huonoina aikoina on iso ero siinä, perustuuko palvelu pienimuotoiseen paikalliseen yrittäjyyteen, jonka ansaitsema raha jää kokonaan seutukunnalle, vai onko taustalla vaikka kansainvälinen liikeketju, joka kanavoi rahaa koko ajan ulos.

Yhdysvalloissa kansallispuistojen kävijämäärät laskussa

More kertoi esitelmässään, että Yhdysvalloissa vastoin ennusteita kansallispuistojen kävijämäärät ovat kääntyneet laskuun. Varsinkin 20-30 -vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalka kävijätilastoissa on selvä kuoppa.

-Kyse on monesta ilmiöstä, jotka vaikuttavat samaan suuntaan. Toisaalta meillä on kehittymässä tietokoneisiin ja videoihin ehdollistunut ikäluokka, joka viettää paljon aikaa sähköisen viihteen ääreellä. Kehitystä vahvistaa se, että nuoret ovat entistä pahemmin velkautuneet: on asuntolainat, opintolainat, luottokorttilainat. Kun rahasta on pulaa, sähköinen viihde on halvempaa kuin vaikka matkustaa kansallispuistoon.

-Isolta osalta nuoremmista ikäluokista myös puuttuvat ne taidot, joita tarvitaan esimerkiksi luonnossa leiriytymiseen. He eivät ole koskaan oppineet niitä.

-Jos halutaan, että ulkoilua ja luontomatkailua arvostava kulttuuri säilyy, on aktiivisesti tuettava nuorten perheiden mahdollisuuksia retkeilyyn ja luontomatkailuun. Kaupunkien lähellä on kohtuullisten matkakustannusten säteellä oltava riittävästi sellaisia retkeilyyn sopivia metsäalueita, joissa nuoret voivat oppia niitä taitoja. Se lähtee jo lasten kasvatuksesta, jossa ulkoleikkien asema on vähentynyt kaikissa ns. kehittyneissä maissa.

-Me tarvitsemme tapoja vedota tähän uuteen videosukupolveen. Siinä kaupunkimetsillä ja jopa puistoilla voi olla suuri rooli, More sanoo.

-Luontomatkailu on tällä hetkellä vahvimmin kasvava matkailun muoto, jonka vaikutus näkyy myös luontomatkailukeskusten kasvupaineina sanoo Eurooppalaisen metsien virkistyskäytön ja luontomatkailun puheenjohtaja, Metsäntutkimuslaitoksen ja Lapin yliopiston ja Metsähallituksen yhteinen luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen.

-Nopean kehityksen vuoksi on erittäin tärkeää pohtia kehittämisen tavoitteita laajemmin erityisesti kestävän luontomatkailun periaatteiden näkökulmasta. Tärkeitä ovat luonnonarvojen turvaaminen, ekologisen ja sosiaalinen kestävyys ja että taloudelliset hyödyt koituvat nimenomaan paikallisyhteisöille.

-Suomessa kehitys ei ole vielä niin pitkällä kuin Yhdysvalloissa. Se antaa meille vielä mahdollisuuden valita millaisen kehityskaaren haluamme.

Kokous oli nelivuotisen Euroopan Komission luontomatkailun ja metsien virkistyskäyttö tutkimusverkoston loppukonferessi ja samalla 11 eurooppalainen kaupunkimetsäfoorumi (EFUF).

Kokouksen järjestää vuosittain paikallinen isäntä yhdessä kansainvälisen metsäntutkimusorganisaatioiden liiton IUFROn ja Euroopan kaupunkimetsien tutkimus ja tiedotuskeskuksen EUFORICin knassa.

Kokouksen paikallinen järjestäjä tänä vuonna on Metsäntutkimuslaitos yhdessä Metsähallituksen ja Hämeenlinnan, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien kanssa. Kyseeessä on tärkein alan asiantuntijoiden tapaaminen tänä vuonna Euroopassa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi