Kevät on aikaistunut viimeisen vuosikymmenen kuluessa Keski- ja Pohjois-Suomessa kahdella viikolla ja Etelä-Suomessa viikolla. Tulokset ilmenevät Metlan tutkimuksista, jotka on julkaistu kahdessa kansainvälisessä sarjassa.
Aineisto kerättiin vuosien 1997–2006 aikana. Tutkimuksissa selvitettiin hieskoivun, rauduskoivun, haavan, tuomen ja pihlajan sekä mustikan ja puolukan fenologiaa, kuten lehtien muodostumista ja kukkimista. Esimerkiksi hieskoivun hiirenkorvavaihe varhaistui koko maassa keskimäärin 0,7–1,4 vuorokautta vuosittain. Varhaistumiseen vaikutti selvimmin toukokuun keskilämpötilan kohoaminen.
Kuluva kevät vaikutti jo lupaavan lämpimältä toukokuun alkupuolella. Aivan eteläisimmässä Suomessa koivun lehdet tulivatkin hiirenkorvalle samoihin aikoihin kuin edellisinä vuosina. Lehteentulo eteni suhteellisen nopeasti Keski-Suomen korkeudelle, mutta viileät ilmat pysäyttivät kehityksen lähes kokonaan. Tällä hetkellä kevään eteneminen vaikuttaisi samankaltaiselta kuin viime vuonna, jolloin lehdet tulivat puihin hieman myöhässä. Katso Metinfo/fenologia.
Kasvien rytmiikka heijastaa voimakkaasti ilman lämpötilaa ja sen kehitystä. Tämän vuoksi fenologinen tutkimus on tärkeää, kun selvitetään ilmastonmuutoksen etenemistä.
