Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 27.02.2008

Raskasmetallilaskeuma lisääntynyt Itä-Lapissa

Raskasmetallilaskeuma on pienentynyt Itä-Lappia lukuun ottamatta Suomessa 2000-luvulla. Itä-Lapissa nikkelilaskeuman määrä on kasvanut, ja laskeuman vaikutusalue on laajentunut Keski-Lappiin saakka. Kuolan sulattojen päästöt vaikuttavat edelleen selvästi nikkeli- ja kuparilaskeuman määrään Itä-Lapissa. Tutkijoita 21 maasta kokoontuu Oulussa 26.–29.2. 2008 arvioimaan Euroopan laajuisen laskeumatutkimuksen uusimpia tuloksia.

Raskasmetallilaskeuman väheneminen ei ole ollut viime vuosina Suomessa yhtä voimakasta kuin 1990-luvulla. Väheneminen on kuitenkin jatkunut lukuun ottamatta Itä-Lappia, jossa vaikuttavat Kuolan sulattojen päästöt. Sen sijaan Suomessa sijaitsevien suurimpien päästölähteiden aiheuttama raskasmetallikuormitus on vähentynyt. Esimerkiksi kupari- ja nikkelikuormitus Harjavallan ympäristössä ja kromikuormitus Tornion ympäristössä ovat vähentyneet huomattavasti ja kuormitusten vaikutusalueet ovat supistuneet.

Raskasmetallilaskeuma on korkein Etelä-Suomessa ja se vähenee pohjoista kohti. Alueelliset erot laskeumassa ovat suorassa suhteessa teollisuuden ja liikenteen päästöjen määriin ja kaukokulkeumaan. Luoteis-Lappi on raskasmetallien laskeuman suhteen Suomen puhtainta aluetta. Suurimmassa osassa Suomea raskasmetallilaskeuma on muiden Pohjoismaiden tavoin alhainen verrattuna Etelä- ja Keski-Eurooppaan.

Raskasmetallilaskeuman aleneminen johtuu sekä kotimaisten päästöjen että kaukokulkeuman vähenemisestä. Päästöjen vähenemistä on edesauttanut etenkin EU-maissa tiukentunut lainsäädäntö ja uuden teknologian käyttö päästöjen rajoittamisessa. Esimerkiksi lyijylaskeuman voimakas väheneminen johtuu siirtymisestä lyijyttömän bensiinin käyttöön.

Raskasmetallien lisäksi sammalista on mitattu vuodesta 1990 lähtien myös typpipitoisuus. Typpilaskeuma on jonkin verran noussut koko Suomessa vuoden 2000 jälkeen, kun se väheni vielä 1990-luvulla.

Tulokset perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksiin, joissa raskasmetalli- ja typpilaskeumaa on selvitetty metsäsammalten pitoisuuksien perusteella. Sammalnäytteet on kerätty samoilta pysyviltä koealoilta vuosina 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2005/06. Sammalnäytteistä on analysoitu vuodesta 1985 lähtien kadmium-, kromi-, kupari-, rauta-, nikkeli-, lyijy-, vanadiini- ja sinkkipitoisuus ja vuodesta 1995 lähtien lisäksi arseeni- ja elohopeapitoisuus. Suomen tutkimukset ovat osa koko Euroopan laajuista kartoitusta, jota koordinoi YK:n alainen ICP Vegetation-ohjelma Walesissa sijaitsevasta tutkimuskeskuksesta (Centre for Ecology and Hydrology) käsin.

Tutkimusohjelman kansainvälinen työkokous ”21 st Task Force Meeting of the ICP Vegetation” pidetään Oulussa 26.-29.2.2008. Kokouksen järjestelyistä vastaa Metlan Muhoksen toimintayksikkö. Kokouksessa on kaksi pääaihetta: raskasmetalli- ja otsonitutkimukset.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi