Tutkimustulokset raportoidaan Working Group on Effects (WGE) -työryhmälle, jonka työ perustuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimukseen (Long-Range Transboundary Air Pollution). Tuloksia käytetään arvioitaessa ympäristön nykyistä ja tulevaa tilaa. Tutkimusohjelman työn tarkoituksena on tuottaa tietoa ilmansaasteiden vähentämiseksi. Ohjelmaan osallistuu yli 180 tutkijaa 35 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta ja sitä koordinoi Centre for Ecology and Hydrology -tutkimuskeskus, Bangorissa, Iso-Britanniassa.
Hiljattain valmistunut ICP Vegetation -tutkimusohjelman tutkimus on tuottanut lisää näyttöä otsonin nykyisten määrien aiheuttamasta laajasta kasvillisuuden vaurioitumisesta Euroopassa. Vaikka otsonipitoisuudet ovat yleensä alhaisia Pohjois-Euroopassa, suotuisat ilmasto-olot voivat johtaa siihen, että herkät kasvilajit saavat otsonia liikaa. Seurauksena saattaa olla silmin havaittavia lehtivaurioita tai satojen alenemista, muun muassa perunalla, kuten Ruotsissa on havaittu.
Vuodesta 2000 lähtien ICP Vegetation -tutkimusohjelma on vastannut sammalien avulla tapahtuvasta raskasmetallilaskeumaseurannasta Euroopan alueella. Tämä seuranta tuottaa tietoa raskasmetallilaskeuman alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta. Vuodesta 1990 alkaen Euroopan kattavaa sammalseurantaa on toistettu viiden vuoden välein ja se tuottaa tietoa kymmenen raskasmetallin pitoisuuksien vaihtelusta luonnonvaraisissa sammalissa. Vuosina 2005-2006 sammalia kerättiin yli 6 000 kohteesta 28 Euroopan maasta. Kuudessatoista maassa määritettiin lisäksi sammalten typpipitoisuus; tämä oli ensimmäinen Euroopan kattava selvitys. Metlan Muhoksen toimintayksikkö on ollut mukana sammalkartoituksissa alusta lähtien.
Euroopan sammalkartoituksen tulokset osoittavat raskasmetallipitoisuuksien laskun itä-länsi -suunnassa, mikä liittyy erityisesti teollisuuden päästölähteisiin. Aikaisempiin kartoituksiin verrattuna sammalten metallipitoisuudet ovat yleisesti entisellään tai ne ovat laskeneet aikavälillä 1990-2005. Esimerkiksi lyijypitoisuuden aleneminen sammalissa liittyy liikenteen lyijypäästöjen alenemiseen lyijyttömän bensiinin käyttöönoton seurauksena. Kohonneet lyijypitoisuudet Pohjois-Euroopan sammalissa johtuvat lähinnä lyijyn kaukokulkeumasta Keski-Euroopan lähteistä.
Lisätietoja:
Dr. Harry Harmens, Center for Ecology and Hydrology, Environment Centre Wales, hh @ ceh.ac.uk
