Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 14.02.2008

Venäjän puutullipäätösten vaikutukset Itä-Suomen metsäsektorin työllisyyteen ja tuotantoon merkittäviä

Itä-Suomen työllisyys heikkenee lähes 6000 henkilötyövuodella ja kokonaistuotanto miltei kaksi miljardia euroa, mikäli Venäjän raakapuun vientiä koskeva tulliohjelma toteutetaan eikä raakapuun tuontia Suomeen pystytä täysimääräisesti korvaamaan muilla keinoilla. Valoisimmassa vaihtoehdossa, jossa kotimaan hakkuita ja raakapuun tuontia muualta lisätään, työttömyys kasvaa vain muutamalla sadalla henkilötyövuodella. Työllisyyslukemat kohenevat ainoastaan metsätaloudessa, jossa lisääntyvät markkinahakkuut edellyttävät lisätyövoimaa puunkorjuussa ja kuljetuksissa. Myös Karjalan tasavallan työllisyystilanne huononee dramaattisesti.

Tämä ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin Venäjän raakapuun vientiä koskevan tulliohjelman suoria ja kerrannaisia vaikutuksia Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan metsäsektorin työllisyyteen ja tuotantoon.

Takaisku Itä-Suomen metsäteollisuudelle

Itä-Suomen metsäteollisuus on merkittävien rakenteellisten muutosten edessä, jos Venäjän raakapuun vientiä koskeva tullitariffiohjelma astuu täysimääräisenä voimaan. Vaikutukset ulottuvat myös muille toimialoille. Itä-Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja työllisyyskehityksen keskeiseksi ongelmaksi nousee tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla. Venäjältä tuotavan teollisuuden puuraaka-aineen, erityisesti koivukuitupuun, täysimääräinen korvaaminen kotimaan hakkuita lisäämällä ei liene mahdollista.

Huonoimmassa vaihtoehdossa, jossa kotimaista puunhankintaa pystytään lisäämään vain rajoitetusti, työttömyys lisääntyy lähes kuusi tuhatta henkilötyövuotta. Metsäsektorin osuus tästä on yli neljä tuhatta henkilötyövuotta. Tuotannon arvo vähenee vastaavasti jopa kahdella miljardilla eurolla aluetaloudessa. Tästä noin neljännes koskee metsäsektorin ulkopuolisia toimialoja.

Kotimaan kestävien hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen käyttöönotto rajoittaisi Itä-Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvon supistukset alle sadan miljoonan euron vuositason. Tässäkin tapauksessa työllisyys supistuisi muutamalla sadalla henkilötyövuodella. Vaihtoehtolaskelmien oletuksena on kuitenkin, etteivät teollisuuden raakapuutavaralajien kotimaan markkinahinnat nousisi nykytasosta oleellisesti, kun markkinoiden kokonaiskysyntä vahvistuu.

Karjalan tasavallassakin syytä varautua työllisyystilanteen huononemiseen

Myös Karjalan tasavallassa on varauduttava siihen, että tulot alenevat ja työllisyystilanne huononee, mikäli vientitullien korotukset toteutuvat ja raakapuun vienti supistuu. Sikäläisten hakkuuyritysten ja metsänvuokraajien on vaikea löytää korvaavaa kysyntää vientikaupan nykyisille raakapuumäärille. Esimerkkinä tästä on lehtikuitupuu, jota kertyy runsaasti, mutta jolla ei ole Venäjällä kysyntää. Mikäli metsäteollisuuden tuotantoa ei pystytä lisäämään, työllisyysvaikutukset ovat alueella pahimmillaan useita tuhansia henkilötyövuosia.

Metlan ja Venäjän tiedeakatemian tutkimuksessa Itä-Suomen metsäkeskuksia koskevat laskelmat toteutettiin kahdella erilaisella kotimaan raakapuun teollisen käytön lisäyksen vaihtoehdolla. Raakapuun tuonnin supistumista tarkasteltiin neljällä erilaisella skenaariolla. Karjalan tasavaltaa koskevat laskelmat eivät ole puutteellisen tilastoaineiston takia yhtä yksityiskohtaisia kuin Itä-Suomea koskevat laskelmat.

Julkaisu: Pirhonen, Ilkka, Ollonqvist, Pekka, Viitanen, Jari, Toropainen, Mikko & Bungov, Vladimir. 2008. Income and Employment Effects of Change of Roundwood Use in Eastern Finland and the Republic of Karelia. Metlan työraportteja 70. 36 s.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi