Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 08.02.2008

Energiapuun korjuun vaikutukset hallitaan

– Lisää tutkimusta tarvitaan

Energiapuun korjuu on kokonaisuutena metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa. Latvusmassan talteenotto hakkuiden yhteydessä vähentää hieman puuston kasvua, mutta metsänhoidolliset hyödyt kompensoivat kasvutappioita. Energiapuunkorjuun pitkän aikavälin vaikutuksista tiedetään kuitenkin edelleen vähän ja lisää tutkimusta tarvitaan. Tämä käy ilmi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kokoamasta raportista.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 tavoitellaan metsähakkeelle 8–12 miljoonan kuutiometrin vuotuista käyttöä vuoteen 2015 mennessä. Tällöin metsähakkeen korjuumäärä ja -ala kolminkertaistuisi kahdeksassa vuodessa. Lähes puolet uudistushakkuualoista ja huomattava osa nuorten metsien ensiharvennuskohteista olisivat energiapuunkorjuun piirissä.

Metsävarojen käyttöintensiteetti kasvaa energiapuun korjuun myötä huomattavasti, sillä päätehakkuuseen yhdistetty energiapuunkorjuu voi lisätä puolella biomassan poistumaa metsästä. Uudessa tilanteessa korjuutoiminnan kestävyys on pystyttävä turvaamaan ja ympäristövaikutukset hallitsemaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Metsäntutkimuslaitos ovat koonneet raportiksi tutkimustiedon energiapuunkorjuun ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksista.

Hyötyjä ja haittoja

Puu on kotimaisista bioenergialähteistä resursseiltaan ylivoimaisesti mittavin. Puulla voidaan erinomaisesti korvata fossiiliset polttoaineet, sillä metsähakkeella pystytään Suomessa tuottamaan energiaa ilman, että korjuussa tai tuotannossa vapautuisi merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja.

Puuston latvus- ja kantobiomassan talteenotto vähentää merkittävästi maaperään päätyvää karike- ja ravinnemäärää. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että pääte- tai harvennushakkuisiin yhdistetty latvusmassan korjuu alentaa viiveellä kasvamaan jätetyn puuston kasvua. Tappiota kompensoivat metsänhoidolliset hyödyt. Energiapuunkorjuu kokonaisuudessaan on metsänomistajalle puuston kiertoaikana taloudellisesti kannattavaa.

Energiapuunkorjuun suorat vaikutukset kohdistuvat metsien ekologian kannalta ennen kaikkea kasvi- ja lahopuulajeihin sekä maaperäeliöihin. Metsien hoidossa ja puuntuotannossa on energiapuunkorjuulla suoria hyötyjä, mutta myös haittoja. Metsien terveyden ja virkistyskäytön kannalta voidaan osoittaa etuja, mutta epävarmuustekijöitä ovat esimerkiksi tienvarsivarastointiin liittyvät hyönteis- ja sienituhoriskit. Korjuumäärien kasvattaminen tuo syrjäseuduille tuhansia uusia työpaikkoja, joskin ammattitaitoisesta työvoimasta on jo nyt pulaa.

Suosituksilla ehkäistään haittoja

Kasvutappiot ja muut riskit hallitaan noudattamalla korjuusuosituksia, jotka Tapio on laatinut yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Niissä on määritetty energiapuun korjuuseen soveltuvat kasvupaikat ja korjuukohteissa toteutettavat luonnonhoitotoimet.

Suosituksia päivitetään sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan. Monien vaikutusten selvittäminen vaatii hyvin pitkäkestoisia koesarjoja. Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelma käynnistyi Metsäntutkimuslaitoksessa 2007. Se tuottaa lähivuosina laajasti tietoa metsäenergian korjuun ja käytön ympäristövaikutuksista.

Raportti on osa tutkimusohjelmaa sekä Tapion ja Viron metsähallituksen (Riigimetsa majandamise keskus) yhteistyöhanketta Energiapuun käytön lisääminen ja ympäristövaikutukset 2007. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja toteutti Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA -ohjelmaa. Muut rahoittajat olivat Uudenmaan liitto ja Viron sisäministeriö. Raportin kirjoittamiseen osallistui myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Raportti ja lisätietoja internetissä (pdf, 74s, 1.9 Mb)

 

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi