Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 30.01.2008

Suuria eroja tukkien ja puuaineksen laadussa Suomessa ja Venäjällä

Suomalainen kuusitukki on yleensä pienempää, mutta yleislaadultaan parempaa kuin venäläinen. Venäläinen koivutukki järeämpänä antaa parempaa pintaviilua.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksessa vertailtiin Karjalan tasavallasta sekä Leningradin ja Vologdan alueilta tuotavan suomalaisen kuusi- ja koivupuutavaran ominaisuuksia rakennus-, rakennuspuusepän- ja sisustustuotteiden valmistuksen kannalta.

Kuusitukin ja -puuaineksen laadussa selviä eroja

Kuusitukkien yleislaatu on parasta Itä-Suomessa. Karjalan tasavallassa tukit ovat selvästi suurempia, mutta oksikkaampia, lengompia ja vikaisempia kuin muilla alueilla. Venäjällä tukkien laatuerot ovat suuria toimittajien välillä ja tyypillistä on suuri kuorihävikki puunhankinnan eri vaiheissa.

Myös kuusen puuaineksen laadussa on suuria eroja Venäjän ja Suomen välillä, osin kasvukauden pituuden ja kasvupaikkojen laadun, mutta varsinkin metsänhoidon tasoerojen vuoksi. Erot ovat kuitenkin monimutkaisempia ja osin erisuuntaisia kuin tukeissa.

Kainuussa ja Vologdassa puu on hidaskasvuisinta ja tiivissyisintä. Tiheys on korkein Kainuussa ja matalin Karjalan tasavallassa. Sydänpuuta venäläisessä tukkipuussa on korkean iän vuoksi enemmän kuin suomalaisessa. Oksia on eniten Itä-Suomen ja vähiten pohjoisten alueiden puuaineksessa. Puuaines on Venäjällä kuivaoksaisempaa ja Suomessa terveoksaisempaa.

Laatuerojen merkitys riippuu loppukäytöstä

Myös kuusisahatavaran alueelliset laatuerot ovat suuret, mutta niiden merkitys riippuu ajatellusta loppukäytöstä.

Visuaalisesti arvostellen (NT-lajittelu) laadukkainta sydäntavaraa puusepän käyttöön (A-laatua) on eniten Itä-Suomessa ja Vologdassa, vähiten Karjalassa ja Länsi-Suomessa. B-laatua on eniten Länsi-Suomessa (yli 80 %) ja C- ja D-laatuja Vologdassa. Laudoista sekä parhaita että huonoimpia laatuja on Venäjällä suhteellisesti enemmän kuin Itä-Suomessa.

Rakennuskäytössä tärkeän jäykkyyden osalta Karjalan tasavallasta ja Itä-Suomesta peräisin oleva puuaines on muita alueita heikkolaatuisempaa. Jäykkyyttä vähentävät alhainen tiheys, oksaisuus tai sisävikaisuus.

Lujuuden osalta parasta puuta on Kainuussa ja Vologdassa, joskin erot ovat vähäisempiä kuin jäykkyyden osalta.

Saheista olisi todellisen lujuuden perusteella mahdollista saada paljon huippuarvokkaita laatuja, jos ne voitaisiin varmasti erottaa lujuuslajittelussa. Se antaisi sahatavaralle huomattavan arvonlisän puutuotemarkkinoilla visuaaliseen laatulajitteluun verrattuna.

Koivutukin tuontierissä suuri laadunvaihtelu

Koivulla tukin laadun alueellista vertaamista vaikeuttavat tuontipuun eri toimittajen väliset suuret laatuerot: raakkiprosentti tehtaalla vaihtelee tyypillisesti välillä 1–20. Kotimainen viljelykoivu on tasalaatuisempaa.

Tuontitukkien väriviat ja sydänlahon määrä ylittävät usein sallitut rajat. Syynä on varsinkin koivujen yli-ikäisyys, sillä niitä hankitaan tavallisesti sekametsistä havupuiden päätehakkuiden yhteydessä.

Kotimaisissa viljelykoivikoiden kakkosharvennuksissa tukin keskikoko on pienempi kuin venäläisissä päätehakkuuleimikoissa, joten hyvien pintaviilujen osuus on pienempi. Tilanne kuitenkin muuttuu viljelykoivikoiden varttuessa päätehakkuuikään.

Kotimaisen viljelykoivun puuaines on nopean kasvun vuoksi keskimäärin hieman keveämpää kuin tuontikoivussa, mutta viilujen vetolujuuksissa ei silti havaittu eroa. Kotimaisen viljelykoivun tukkiraaka-aine sen sijaan poikkeaa selvästi tuontikoivusta.

Järeästä tuontikoivusta saadaan enemmän arvokkaita pintaviiluja, joten ne kannattaa ohjata päällystämättömien vanereiden valmistukseen esimerkiksi sisustukseen.

Viljelykoivikoiden keskilaatuiset viilut soveltuvat pinnoitettavien vanereiden valmistukseen.

Tavaralajimenetelmällä parasta laatua

Karjalan tasavallassa käytössä olevien korjuumenetelmien vaikutusta raakapuun laatuun selvitettiin Petroskoin valtionyliopiston kyselytutkimuksessa. Sen mukaan ongelmia aiheuttaa varsinkin hyvään laatuun kannustavan palkkiojärjestelmän puuttuminen.

Vastaajat arvioivat laadun alenevan varsinkin puutavaran varastoinnin ja runkojen juonnon aikana ja runkomenetelmässä enemmän kuin tavaralajimenetelmässä. Hakkuukone-kuormatraktori korjuuketjun arvioitiin alentavan laatua metsuri-kuormatraktorikorjuuta enemmän.

Syiksi arvioitiin hakkuukoneen kuljettajien riittämätön koulutus ja vähäinen työkokemus, koneiden puutteellinen huolto ja säätö, virheellinen leimikoiden suunnittelu ja korjuutyön toteutus sekä korjuuolosuhteisiin nähden väärin valittu konekanta.

Tutkimukset toteutettiin vuonna 2007 päättyneessä Euregio Karelia naapuruusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa ”Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu” . Tutkimuksen rahoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Euregio Karelia naapuruusohjelma.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi