Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 28.11.2007

Metsänhoitoyhdistyksillä tärkeä rooli juurikääpätiedon välittäjänä

Tieto juurikäävän haitallisista vaikutuksista ja taudin torjunnan tärkeydestä on saavuttanut vain osan metsänomistajista. Tiedottamiselle ja neuvonnalle on selvästi lisätarvetta. Metsänhoitoyhdistyksen rooli juurikääpätiedon levittäjänä on erittäin tärkeä ja monelle metsänomistajalle ainoa tiedonlähde.

Juurikäävän levinneisyyden riskialueella sijaitsevien metsänhoitoyhdistysten panostusta juurikäävän torjuntaan sekä yksityisten metsänomistajien juurikääpätietoutta selvitettiin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekemässä kyselytutkimuksessa.

Vastauksista nousi esille juurikäävän puutteellinen torjunta kesähakkuissa. Metsänhoitoyhdistysten toimesta tehdyistä männiköiden kesäharvennuksista yli puolet ja kuusikoiden kesäharvennuksista noin neljännes oli tehty ilman kantokäsittelyä. Kaikissa kesällä tehdyissä kuusikoiden päätehakkuissa oli torjuttu juurikääpää, joko kantokäsittelyllä (55 %), kannonnostolla (24 %) tai puulajia vaihtamalla (21 %). Sen sijaan noin puolet männiköiden kesäaikaisista päätehakkuista oli tehty ilman torjuntatoimenpiteitä. Yleisin metsänhoitoyhdistysten ilmoittama syy torjunnan puuttumiselle oli pieneksi arvioitu juurikääpäriski. Tulos on huolestuttava, sillä torjunnasta huolehtiminen on erityisen tärkeää juuri niillä juurikäävän levinneisyyden riskialueilla, joilla juurikääpä ei ole vielä saanut jalansijaa.

Kolmannes vastanneista metsänomistajista ei osannut sanoa, miksei juurikääpää ollut torjuttu heidän metsässään tehdyssä kesähakkuussa. Noin neljännes metsänomistajista ilmoitti torjunnan tekemättä jättämisen syyksi juurikääpäriskin pienuuden. Yli puolet metsänomistajista vastasi, ettei heille ollut suositeltu juurikäävän torjuntaa kesähakkuun yhteydessä. Vastauksista kävi myös ilmi, että he olisivat toivoneet, että heitä olisi informoitu asiasta. Mahdollisuus hakea kestävän metsätalouden rahoitustukea juurikäävän torjuntaan oli myös useille metsänomistajille vieras asia.

Oman juurikääpätietonsa puutteelliseksi koki yli puolet vastanneista metsänomistajista. Etenkin metsätilan sijaintikunnan ulkopuolella asuvista enemmistö vastasi saaneensa liian vähän tietoa juurikäävästä ja sen torjunnasta. Paras juurikääpätietous oli keski-ikäisillä miespuolisilla metsänomistajilla, jotka asuvat tilalla. Metsänhoitoyhdistyksen sijainnilla ei ollut merkittävää vaikutusta metsänomistajan juurikääpätuntemukseen.

Metsänhoitoyhdistyksen rooli juurikäävästä tiedottajana oli enemmistön mielestä merkittävä ja usealle metsänomistajalle ainoa tiedonlähde. Toiseksi tärkein tiedonlähde olivat alan lehdet. Muun mediatiedottamisen samoin kuin koulutuksen merkitys koettiin vähäiseksi.

Tulosten perusteella tiedotus juurikäävän haitallisista vaikutuksista on saavuttanut vain osan metsänomistajia ja tiedottamiselle on selvästi lisätarvetta. Juurikäävän levinneisyyden riskialueella sijaitsevien metsänhoitoyhdistysten tulisi panostaa nykyistä enemmän metsänomistajien neuvontaan juurikäävän ennaltaehkäisevän torjunnan (kantokäsittelyn) tärkeydestä, sillä taudin leviäminen terveisiin metsiin voidaan estää vain tehokkaalla torjunnalla.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi