Metsäntutkimuslaitos

Paluu tiedotteeseen 23.10.2007
Liite: Tiedotteeseen liittyviä kuvia kertajulkaisuoikeudella

 

Liite: Suomen metsäparadoksi

Metlassa 90-vuotisjuhlamielialaa synnyttivät alkukesästä valtakunnan metsien kymmenennen inventoinnin (VMI10) tiedot, joiden mukaan Suomen metsien puuvarat ovat taas saavuttaneet uuden ennätyksen. Maamme puuvaranto on nyt 2,19 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 98,5 miljoonaa kuutiota. Aikanaan mahdottomana pidetty sadan miljoonan raja voi ylittyä jo lähivuosina.

Saavutus perustuu tutkimustietoon nojaavaan taitavaan metsänhoitoon, hyvään hallintoon ja pääosin onnistuneeseen metsäpolitiikkaan. Niiden ansiosta metsien vuosikasvu Suomessa on noussut 76 % ja puuvaranto 41% 1950-luvun alkuun verrattuna.

Tämä on synnyttänyt tilanteen, jota voisi kutsua Suomen metsäparadoksiksi: Suomi on yksi maailman suurimmista metsätuotteiden myyjistä, mutta silti täällä on Euroopan kattavin metsäpeitto. Suomessa metsätalous ei ole merkinnyt metsien tuhoutumista niin kuin monessa muussa maailman maassa. Päin vastoin Suomessa metsien suojeluaste on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen korkea.

Paradoksi selittyy sillä, että tutkimustietoon perustuva taitava ja tehokas metsätalous ei ole metsien suojelun este, vaan edellytys. Niissä osissa maailmaa, joissa metsätalouden tehokkuus ja osaaminen on huono, tehokkuuden puutetta korvataan volyymilla, joka jyrää alleen muun käyttömuodot.

Metsällä on paitsi suomalaisessa taloudessa myös kulttuurissa erityinen asema. Se näkyy siinäkin, että eri metsänkäyttömuotojen välisen tasapainon hakeminen on aina herättänyt suuria tunteita. Nämä kiistat yhteiskunnan on kullakin ajalla ratkaistava laajapohjaisen arvokeskustelun kautta. Metsäntutkimus tuo keskusteluun tietoa erilaisten valintojen mahdollisuuksista ja vaikutuksista.

Metlassa on menossa lukuisia tutkimuksia, joissa etsitään tapoja eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Taloudellisten arvojen ohella on huomioitava muun muassa kulttuuriset arvot ja paikallisyhteisöjen sosiaalinen toiminta ja toimivuus. Olennaista on myös tarkastelujänteen pituus: lyhyen tähtäimen voitto saattaa joskus pitkällä tähtäimellä merkitä tappioita.

Metla varoittaa hoitorästeistä

Valtakunnan metsien menossa oleva 10. inventointi on toisaalta myös paljastanut sen huolestuttavan tiedon, että muun muassa taimikon hoitoa ja ensiharvennuksia on kertynyt rästiin entistä enemmän. Metla varoittaa, että pitkällä tähtäimellä se vaarantaa metsävarojen nykyisen myönteisen kehityksen. Suomen metsätalouden menestys on perustunut metsien hyvään hoitoon, jonka tärkeä osa ovat oikea-aikaiset ja oikein tehdyt harvennukset.

Hoitotöiden rästiintymiseen liittyy kysymys metsätalouden työvoiman riittävyydestä ja varsinkin kaupunkilaisille metsänomistajille tarjolla olevista metsänhoidon palveluista. Metsätalouden jatkuva menestys vaatii, että näihin kysymyksiin määrätietoisesti etsitään ja löydetään oikeat ratkaisut.

Metlan tutkimus seuraa yhteiskunnan tarpeita

Metlan tutkimuksen painopistealoja ovat metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, metsien yhteiskunnallinen merkitys, metsäekosysteemien rakenne ja toiminta, sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot.

Lisäksi Metlalla on useita viranomaistehtäviä, kuten valtakunnan metsien inventointi, metsänjalostus, metsätilasto- ja metsätietopalvelu, metsätuholaisten seuranta ja metsien kasvihuonekaasutaseen mittaaminen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti.

Metla myös tutkii laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Menossa oleva muutos vaatii tavoitteiden ja toimintatapojen aktiivista sopeuttamista, eikä se ole mahdollista ilman tutkimuksen tuottamaa tietoa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lumen väheneminen voi monin tavoin vaikuttaa puiden selviytymiseen eri olosuhteissa. Lumi ja routa myös vaikuttavat maapohjan kantavuuteen ja korjuun mahdollisuuksiin.

Metlan tutkijoita on osallistunut myös hallitustenvälisen ilmastopanelin IPCC:n työhön, joka äskettäin sai Nobel-palkinnon.

Tulevaisuuden ala

Vaikka julkisuudessa metsäalaan usein liitetään menneen maailman leima, todellisuudessa "perinteisen metsäteollisuuden" vuotuinen liikevaihto on edelleen noin 20 miljardia ja sen osuus nettoviennistä 27 %. Lisäksi monet muut elinkeinot, kuten matkailu, perustuvat suurelta osalta siihen, että Suomessa on hyvin säilynyt ja ylläpidetty metsäpeite, joka luo maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Metsien merkitystä kansalliselle kulttuurille, identiteetille ja terveille elämäntavoille on mahdoton kattavasti mitata, mutta niissäkin kyse on valtavista arvoista.

Metsäala onkin kaikessa hiljaisuudessa kehittynyt voimakkaasti ja esimerkiksi puun korjuuketjut hyödyntävät satelliittipaikannusta ja mobiilia tiedonsiirtoa tehokkaasti. Metsäalasta on miltei huomaamatta kehittynyt korkean teknologian sektori, jossa tietotekniikan sovelluksia käytetään tehokkaammin kuin monilla muilla aloilla.

Kehitystä tulee vielä vahvistamaan strategisen huippuosaamisen keskittymä, Metsäklusteri Oy, jonka tutkimusstrategia pyrkii vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistamaan koko klusterin tuotteiden ja palveluiden arvon. Tavoitteena on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäsektori ja että sen tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Se on vahva haaste, mutta kertoo alan uskosta tulevaisuuteen.

Metsäntutkimus luo metsäalan tulevaisuutta

Metsäntutkimuslaitos lähtee uudelle vuosikymmenelle vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta kuitenkin optimistisena, sillä kaiken myllerryksen keskelläkin metsiin liittyy sellaisia kestäviä arvoja, joiden ansiosta metsäntutkimusta tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Ilmastokeskustelu on vahvistanut oivallusta, että metsät ovat ihmiskunnalle korvaamaton luonnonvara. Ne tarjoavat ihmisille ekosysteemipalveluita ja esimerkiksi toimivat maapallon hiilinieluina. Puu on harvoja todella uudistuvia luonnonvaroja, jonka käyttö perustuu hiilen kiertoon päin vastoin kuin fossiiliset polttoaineet, joiden käyttö vääjäämättä lisää kasvihuoneilmiötä.

Yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa Metla tutkii ja kehittää uusia puun käyttömuotoja bioenergiasta puukemiaan, puurakentamisen ja puutuoteteollisuuteen. Jokainen fossiilisiin raaka-aineisiin perustuva tuote, joka voidaan korvata puupohjaisella materiaalilla, on askel terveempään suuntaan ihmisen luonnontaloudessa.

Lisätietoja:

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi