Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 27.09.2007

Japanissa odottavat suuret matsutake-markkinat

Matsutake on Japanissa hyvin kallisarvoinen sieni. Maan omat sadot ovat romahtaneet, ja siellä myytävästä matsutakesta 95 prosenttia on tuontitavaraa. Japaniin viedään vuosittain yli 3 miljoonaa kiloa matsutakea, etenkin Kiinasta ja Etelä-Koreasta. Ensimmäiset sienen viennin kokemukset on saatu myös Suomessa. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) järjestämässä Matsutake-seminaarissa Kihniössä 23.–25.9. esiteltiin Japanin matsutake-tutkimuksia ja kuultiin ruotsalaisten ja suomalaisten kokemuksista sienen viennistä Japaniin.

Suomesta matsutaken eli tuoksuvalmuskan (Tricholoma matsutake) vienti aloitettiin tänä syksynä. Vientiin päätyi noin 1000 kiloa sientä. Ruotsissa on perustettu sienen vientiä varten yritys jo vuonna 2003. Matsutakesta saatavien tuottojen on mahdollista nousta hyvinkin korkeiksi. Ruotsalaiset laskelmat ovat osoittaneet, että karuilla Pohjois-Ruotsin mäntykankailla sienen tuotto voi olla 2–3-kertainen puuston tuottoon verrattuna 100 vuoden kiertoajalla.

Ruotsalaisesta A-luokan matsutakesta maksetaan Japanissa kuljetuskustannukset vähennettynä noin 85 dollaria kilolta. Matsutakesta on tullut suosittu myös ruotsalaisissa keittiöissä, joissa sitä käytetään etenkin kuivattuna. Kuivatun matsutaken hinta on 300 dollaria kilolta.

Japanilaiset arvostavat erityisesti matsutaken tuoksua. Se on parhaimmillaan 10 vuorokauden ajan poimimisesta. Jotta matsutake saadaan mahdollisimman tuoreena markkinoille Japaniin, vaatii vienti Suomesta nopeaa toimintaa, pätevää organisaatiota ja lentorahtia. Koska satokausi on lyhyt, pitää ostajan saada tieto alkavasta sadosta heti. Nopea kommunikointi ostosta vastaavan yrittäjän ja sienen poimijoiden välillä on tärkeää, ja tietoa voidaan välittää esimerkiksi tekstiviestien avulla.

Tutkimusta satojen parantamiseksi

Japanilaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että matsutake-sienien muodostuminen alkaa, kun maan lämpötila laskee alle 19 asteen. Maan pinnalle itiöemät ilmestyvät noin viikon kuluttua tästä. Hyvän sadon edellytyksenä on kesän ja alkusyksyn runsaat sateet, kertoi seminaarissa apulaisprofessori Akiyoshi Yamada Shinshun yliopistosta.

Japanissa on tehty määrätietoista tutkimusta maan omien matsutake-satojen parantamiseksi. Muun muuassa pensaiden ja karikkeen poistamista metsistä sekä sienellä ympättyjen taimien istuttamista avohakkuualoille on kokeiltu. Pensaikkojen raivaus on parantanut satoa. Sama sienirihmasto voi tuottaa itiöemiä jopa 150 vuoden ajan, mutta sienen palauttaminen takaisin avohakkuualoille on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Metlassa selvitetään matsutaken esiintymistä Suomessa

Havaintoja matsutakepaikoista on tullut Metlaan yli 140 koko Suomesta, Hangosta Utsjoelle. Lapissa parhaat poimijat voivat saada 40–50 kiloa matsutakea päivässä. Vaikka matsutakea löytyykin parhaiten juuri Pohjois-Suomesta, on sato ollut runsas kesällä 2007 myös Etelä-Suomessa parhailla alueilla. Paras satokausi ajoittui tänä vuonna elokuun puolivälistä syyskuun alkupuolelle. Sadon alkamiseen vaikuttavaa lämpötilan kynnysarvoa Suomessa ei vielä tiedetä. Japanissa sadon alkaminen ja runsaus pystytään arvioimaan melko luotettavasti maan lämpötilan kynnysarvon (19 astetta) ja sademäärien avulla.

Metlassa alkoi toukokuussa 2006 kaksivuotinen EU-ra­hoit­teinen hanke, jossa selvitetään matsutaken esiintymistä Pohjois-Satakunnan ja Sa­ta-Hämeen alueella. Maaperä- ja puustotietojen avulla etsittiin ne metsiköt, joista tuoksuvalmuskaa mahdollisesti voisi löytyä. Valmistuneiden kart­to­jen avulla matsutaken etsintä voidaan keskittää oikeille kasvupaikoille. Inventointi­työtä on tehty yhteistyössä paikallisten sieniharrastajien ja yhdistysten kanssa. Metlan verkkosivujen kautta on mahdollista sijoittaa tuoksuvalmuskalöytönsä kartalle ja ilmoittaa löydöstä Metlaan. Mahdollisista matsutaken kasvupaikoista tehdyt kartat ovat olleet hyödyllisiä, ja sientä on löytynyt sieltä, mistä sitä arveltiinkin löytyvän.

Matsutake-seminaarin osallistujia yhteiskuvassa:. tutkija Eira-Maija Savonen (Metla) (vas.), apulaisprofessori Akiyoshi Yamada (Hinshun yliopisto), erikoistutkija, dosentti Tytti Sarjala (Metla), tutkija, tohtori Lu-Min Vaario (Metla) ja projektipäällikkö Juha-Matti Markkola (Metla)

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi