Rämepuustoissa hakkuiden ajoittaminen ja puustopääoman säätely voidaan jatkossa tehdä tutkimuksessa kehitettyjen harvennusmallien avulla. Mallit opastavat metsänomistajaa päättämään harvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden siten, että turvemaan puuntuotannossa päästään hyvään taloudelliseen tulokseen. Hyvänä tuloksena voidaan pitää positiivista nettotulojen nykyarvoa, kun laskennassa sovelletaan kolmen prosentin korkokantaa.
Harvennukset parantavat oleellisesti suometsien kasvatuksen taloustulosta. Puustopääoma kannattaa kasvattaa melko suureksi ennen harvennusta, jolloin ensiharvennuskertymät ovat tarpeeksi suuria ja harvennuksen jälkeen jää kasvamaan riittävä puusto. Rämepuustoissa harvennuksia tehdään puuston kasvatusaikana enintään kaksi.
Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta harvennukset kannattaa toteuttaa varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat keskinkertaiset ja lievät harvennukset. Etelä- ja Väli-Suomen korvissa suositellaan tehtäväksi kaksi tai kolme keskinkertaista tai voimakasta harvennusta.
Kunnostusojitus on yleensä kannattava investointi kohteissa, joissa puuston tiheyden puolesta voidaan kasvatusajan kuluessa toteuttaa tuloa tuottava harvennushakkuu. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla pelkän päätehakkuunkin tulot riittävät kattamaan yhden kunnostusojituksen kustannukset. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista.
Sijainnin, kasvupaikan ja puuston määrän perusteella rämeillä tehdään yksi tai kaksi kunnostusojitusta puuston kasvatuksen aikana. Yksi kunnostusojitus riittää esimerkiksi puustoisilla rämeillä Etelä-Suomessa sekä korvissa.
Aiemmin turvemailla on käytetty kangasmaille tarkoitettuja metsänkasvatusohjeita. Tutkimustulosten pohjalta Tapio ja Metla ovat laatineet koko Suomen kattavat turvemaiden käsittelysuositukset. Selkeän käytännön ohjeistuksen puuttuminen lienee ollut yksi merkittävä syy ojitusalueiden harvennusrästeihin ja kunnostusojitustavoitteista jäämiseen.
Tutkimuksen rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Tapio.
Julkaisu: Hökkä, Hannu, Soili Kojola, Timo Penttilä, Anssi Ahtikoski, Matti Ruotsalainen (2007): Yhteistutkimushankkeen ’Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous – perusteet käsittelysuosituksille’ loppuraportti
Lisätietoja:
