Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 30.8.2007

Puolukka on kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa

Puolukan sato on keskinkertaista runsaampi ja runsassatoisia metsiköitä on tänä vuonna edellisvuosia enemmän.

Puolukan kukinnan alkamisesta marjojen kypsymiseen kuluva aika on ollut viime vuosina 62–68 vuorokautta. Etelä- ja Keski-Suomessa puolukka on kypsynyt poimittavaksi monena vuonna elokuun puolivälissä. Tänä vuonna pilvisen ja sateisen heinäkuun takia puolukka on kypsynyt 10 päivää myöhemmin ja on nyt kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomen avohakkuualueilta ja valoisista siemenpuuasentoisista mäntymetsistä.

Pohjois-Karjalan pohjoisosissa ja Kainuussa puolukka kypsyy poimittavaksi syyskuun alkupuoliskolla ja Lapin läänissä vasta syyskuun jälkipuoliskolla.

Mätäspinnoilla marjat ovat kookkaita ja laatu on hyvä. Paikoin puolukkakasvustoissa on yhtä aikaa sekä kypsiä että aivan raakilevaiheessa olevia marjoja. Eriaikaiseen kypsymiseen on syynä kukkaterttujen esiintyminen eri kerroksissa. Pölyttyneet ja eniten valoa saaneet raakileet ovat kypsyneet ensin ja muut saman kasvuston varjossa kehittyneet raakileet ovat vielä vihreitä. Monissa puolukkakasvustoissa on nähtävissä samanaikaisesti kypsiä marjoja, vihreitä raakileita ja valkoisia kukkia.

Puolukan kukinta oli tänä vuonna keskinkertainen tai paikoin hyvä. Tutkimusmetsissä laskettiin keskimäärin yli 200 kukkaa neliömetriltä ja joka kolmannessa tutkimusmetsässä niitä oli keskimäärin yli 300 neliömetrillä. Pölytys on onnistunut hyvin, sillä pölyttäviä hyönteisiä esiintyi kukinta-aikaan kesäkuussa runsaasti. Heinäkuun aikana aktiivipölyttäjistä kimalaiset ja ampiaiset hävisivät yllättävästi. Syyksi on arvailtu muun muassa viruksia. Ensi keväänä mustikan ja puolukan kukkien pölyttäjiä voi olla vähän. Se saattaa vaikuttaa satoja alentavasti.

Tutkimusmetsissä raakileitten lukumäärä oli keskimäärin 158 kappaletta neliömetrillä. Viime vuonna osa puolukkakasvustoista kärsi kuivuudesta. Tällaisissa tutkimusmetsissä raakileitten lukumäärät ovat heikkoja ja siten osaltaan laskevat keskiarvomääriä. Lisäksi tutkimusmetsien pysyvillä koeruuduilla suoritetut metsänhoitotoimenpiteet ovat merkittävästi laskeneet kukkien ja raakileitten määriä aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Muutamassa tutkimusmetsässä raakileitten lukumäärä on ollut koeruuduilla yli 500. Tällaisissa metsiköissä kypsyvien marjojen lukumäärä on edelleen korkea ja satotaso on runsas.

Kypsien marjojen lukumäärät tutkimusmetsien koeruuduilta valmistuvat Etelä- ja Keski-Suomen osalta parin viikon aikana, mutta ei ole mitään syytä epäillä, että satotaso laskisi selvästi raakilevaiheen lukumääristä.

Mustikasta hyvä sato

Mustikoita on poimittu kotitalouksiin tänä vuonna runsaasti, arvioitu määrä on 12-16 miljoonaa kiloa. Toreilta mustikkaa on ostettu arviolta 0.5 miljoonaa kiloa. Mustikan terveellisyysvaikutuksista tiedottaminen on herättänyt monet nuoremmatkin henkilöt poimimaan ja käyttämään omassa taloudessaan mustikkaa.

Mustikan satokausi jatkuu Oulun ja Lapin lääneissä, mutta Etelä- ja Keski-Suomessa marjat ovat jo vetisiä ja makukaan ei ole enää samaa luokkaa kuin heinäkuun jälkipuoliskolla.

Ulkomaalaiset poimijat ovat tuoneet vastaanottopisteisiin mustikkaa Kainuussa ja Lapin läänissä runsaasti. Erään arvion mukaan mustikkaa kerätään myytäväksi yli neljä miljoonaa kiloa.

Heinäkuun sateista huolimatta sieniä on esiintynyt vähän

Heinäkuun alkupuolelta lähtien koivumetsissä kasvoi kohtalaisesti koivu- ja keltahaperoita, mutta ne olivat toukkaisia. Kantarelleja on esiintynyt poimittavia määriä eri puolilla Suomea, mutta koivun- ja männynpunikkitatteja sekä voi-, kangas-, herkku- ja männynherkkutatteja on ollut vähän Etelä- ja Keski-Suomessa. Itiöemät ovat olleet erittäin toukkaisia ja siten I-luokan tatteja on esiintynyt metsissä vähän. Parhaat herkku- ja männynherkkutattipaikat ovat olleet Länsi-Lapissa, Kolarin, Pellon ja Muonion alueella.

Heinäkuun alussa ja elokuun alkupuolella kuusivaltaisissa metsissä kasvoi viinihaperoita paikoin runsaasti. Myös haapa- ja kalvashaaparouskuja oli paikoin paljon, mutta niiden satomäärät ovat parin viime viikon aikana vähentyneet merkittävästi. Elokuun helteinen ja tuulinen sääjakso kuivatti nopeasti kangasmetsien humuskerroksen eivätkä sienirihmastot tuottaneet itiöemiä elokuun loppupuolella.

Koska matalapaineiden jaksot tuovat nyt lännestä vesisateita päivittäin, humuskerros kostuu ja voi aktivoida sienirihmastot tuottamaan itiöemiä. Syyskuun alkupuolella voi vielä nousta useita kauppasienilajeja, kuten herkku- ja männynherkkutatteja, erilaisia rouskuja, kehnäsieniä, kantarelleja ja suppilovahveroita. Kovat yöpakkaset voivat kuitenkin vaikuttaa sienisyksyn pituuteen. Jos syksy on lämmin, kantarelleja ja suppilovahveroita voi poimia lumen tuloon asti. Viime vuonna kantarelleja poimittiin vielä joulukuussa eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea.

Uusin kauppasienilaji, tuoksuvalmuska, on herättänyt kiinnostusta, sillä sienten välittäjät ovat luvanneet maksaa siitä 20 euroa kilolta. Tuoksuvalmuska on kuivien mäntymetsien laji ja tänä vuonna sitä on esiintynyt paikoin runsaasti Kainuun hiekkakankailla, Koillismaalla Kuusamossa, Lapin läänissä Posiolla ja Rovaniemellä. Sellaisina vuosina, jolloin kesä- ja heinäkuu ovat vähäsateisia, tuoksuvalmuskoita on esiintynyt kuivilla kasvupaikoilla vähän. Tänä vuonna tuoksuvalmuskasadon runsauteen on vaikuttanut heinäkuun sademäärä, joka on ollut pitkän ajan seurantaan nähden paikoin kaksinkertainen.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi