Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 06.08.2007

Lapista löytyi ennätysvanha mänty

Metlan Kolarin toimintayksikön tutkijaryhmä löysi viime kesänä tiettävästi vanhimman elossa olevan metsämännyn (Pinus sylvestris) Itä-Lapista. Ennätysmänty kasvaa UK-kansallispuiston koillisosassa vajaan kilometrin päässä Venäjän rajasta. Puu löytyi palohistoriatutkimusten yhteydessä tehdyn 257 systemaattisen näytealan ja noin tuhannen näytepuun joukosta.

Männystä sahattiin moottorisahalla kakkupalan muotoinen näyte iän määrittämiseksi. Runko oli sisältä laho, mutta ytimen läheltä löytyi mitattavissa olevia vuosilustoja riittävästi, jotta näytepala pystyttiin ajoittamaan Kolarin toimintayksikön lustolaboratoriossa. Näytteen ydinvuodeksi osoittautui 1244. Puu sai alkunsa 1200-luvun alkupuoliskolla, samaan aikaan kun Tšingis-kaani ja hänen seuraajansa mellastivat Euraasiassa. Se oli pitkälti yli 100-vuotias, kun mustasurma raivosi Euroopassa 1300-luvun puolivälissä.

Puu on tänä kesänä yli 764 vuotta vanha. Koska näyte on otettu noin puolen metrin korkeudelta puun syntypisteestä, puun kokonaisiän saamiseksi on näytteestä laskettuun ikään lisättävä ne vuodet, jotka puulta on kulunut kasvaakseen puolen metrin mittaiseksi. Varovaisen arvion mukaan siihen tarvitaan tuolla vähäravinteisella ja pohjoisella kasvupaikalla noin 17 vuotta. Näin ollen puun kokonaisikä on 780 vuotta, tai kenties vähän enemmän.

Hidas kasvu on edesauttanut puun selviämistä poikkeuksellisen vanhaan ikään. Erityisen hitaasti puu kasvoi 1600-luvulla. Viimeisen sadan vuoden aikana kasvu on kuitenkin ollut verraten hyvää. Lovi rungon tyvellä epäilemättä heikentää männyn elinmahdollisuuksia. Puu on kuitenkin ulkomuodoltaan kuin pippurimylly, paksuhko ja lyhyt, joten se saattaa pysyä pystyssä ja elää vielä vuosikymmeniä. Vuoden 2027 tienoilla petäjä toivottavasti viettää 800-vuotissyntymäpäiväänsä.

Alan kirjallisuudessa vanhimmaksi männyksi mainitaan yleisesti suomalaisen metsäntutkijan Gustav Sirénin 1950-luvun lopulla löytämä noin 810-vuotias petäjä. Puu kaadettiin tutkimuksen yhteydessä, ja sen kanto ja runko lahoavat jossakin päin Lappia. Tätäkin vanhempi petäjä on mahdollisesti kasvanut Pyhäjoen varrella Oulaisissa 1800-luvun lopulla. Kun suuren kokonsa vuoksi tunnettu puu kaatui jokipenkan eroosion takia, sen ikää voitiin tutkia. Helsingfors Dagbladetissa tammikuun kymmenentenä vuonna 1880 julkaistun uutisen mukaan puussa oli 1029 vuosirengasta. Valitettavasti tämän historian hämäriin painuneen männyn ikää ei voi enää tarkistaa.

Vanhin elävä mänty löytyi EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa "POHJOISET HAVUMETSÄT - tutkimuksella työkaluja metsien kestävään käyttöön Barentsin alueella". Hankkeessa tutkitaan luonnonmetsien dynamiikkaa, rakennetta ja lajistoa Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla sekä Arkangelissa. Tutkimuksella saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi häiriödynamiikkaa jäljittelevien metsänkäsittelymenetelmien kehittämisessä. Metsien iän ja palohistorian selvittämiseen osallistuivat myös tutkija Heikki Kauhanen ja metsätalousteknikko Hannu Herva sekä lukuisa joukko avustajia.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi