Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 29.6.2007

Etelä- ja Keski-Suomessa päästään mustikkametsään heinäkuun puolivälissä

Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa tämän kesän mustikkasadon olevan keskinkertaista parempi. Puolukasta on odotettavissa keskinkertainen tai hyvä sato, suomuurainsato näyttää kehittyvän keskinkertaiseksi. Myös ensimmäiset tatit ovat ilmestyneet metsiin.

Mustikan kukinta alkoi Etelä-Suomessa 21.5. ja eteni nopeasti lämpimässä säässä kesäkuun alkupäivinä Peräpohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeelle asti. Kesäkuun puoliväliin mennessä mustikan kukinta eteni Lapin tuntureille asti (Kartta: mustikan kukinta).

Mustikka kypsyy poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa normaalin kesäsään vallitessa 13.-19.7. Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa ja Peräpohjolassa mustikka kypsyy seuraavalla viikolla ja Lapin tuntureilla heinä-elokuun vaihteessa (Kartta: mustikan marjojen kypsyminen).

Tutkimusmetsien koeruuduilta on nyt laskettu raakileet Lapin läänin ja muutamia Peräpohjolan tutkimusmetsiä lukuun ottamatta. Raakileita on koeruuduilla keskimäärin 131 kappaletta ja jo aiemmin laskettuja kukkia oli keskimäärin 164 kappaletta. Raakileita on hyvänä tai keskinkertaisena satovuona koeruuduilla noin 20 prosenttia vähemmän kuin kukkia. Kukkien ja raakileiden lukumäärän perusteella tämän kesän mustikkasadon ennustetaan olevan keskinkertaista parempi.

Useimmissa mustikkakasvustoissa hallavaurioita ei ole esiintynyt ja pölytys on onnistunut. Paikoin mustikkakasvustot ovat kuivuneet ja raakileet ovat pieniä. Tällaisilla kasvupaikoilla mustikkasato jäänee keskinkertaiseksi.

Puolukasta keskinkertainen tai hyvä sato
Puolukan kukinta alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa 9.-15.6. ja jatkui juhannusviikolla idässä Suomussalmen korkeudelle ja lännessä Oulun korkeudelle asti (Kartta: puolukan kukinta). Viime vuonna puolukan kukinta alkoi viikkoa aikaisemmin ja eteni helteisessä säässä juhannusviikolla Etelä- ja Keski-Suomesta aina Kainuuseen asti.

Juhannuksen jälkeisen viileän ja sateisen sään johdosta puolukan kukinta on edennyt hitaasti Lapin läänin eteläosiin. Tunturi-Lapin alueella puolukan odotetaan kukkivan kesä-heinäkuun vaihteessa (Kartta: puolukan kukinta).

Puolukkametsien koeruuduilta on laskettu keskimäärin 205 kukkaa neliömetriltä. Lukumäärän perusteella puolukasta on odotettavissa keskinkertainen sato. Tänä vuonna kukkien lukumäärissä on poikkeuksellisen suuri hajonta tutkimusmetsien välillä. Joka kolmannessa tutkimusmetsässä kukkien lukumäärä on koeruuduilla yli 300 kappaletta, kun taas kolmanneksella tutkituista metsistä kukkia on koeruuduilla alle sata kappaletta.

Vaihtelevaan kukintaan on monta syytä. Versot ovat paikoin kuivuneet vähäsateisen viime kesän johdosta, eivätkä uudet versot ole vielä kukkineet. Muutamassa tutkimusmetsässä on tehty metsänhoitotoimenpiteitä ja koeruudut ovat kärsineet muun muassa hakkuutähteistä. Lisäksi vanhoilla tutkimusruuduilla puolukan tuottokyky on jo alentunut, koska ympäröivä taimikko on kasvanut kymmenen seurantavuoden aikana ja versojen kasvupotentiaali on siirtynyt pois varsinaisilta koeruuduilta. Koeruutujen lähiympäristössä kukinta on usein runsaampaa kuin koeruuduilla ja siten puolukkasato on monissa puolukkametsissä hyvä.

Puolukka kypsyy Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa normaalin kesäsään vallitessa 16.-22.8. (Kartta: puolukan marjojen kypsyminen). Oulun ja Lapin lääneissä marjat kypsyvät elo-syyskuun vaihteessa (Kartta: puolukan marjojen kypsyminen). Kypsymiseen vaikuttavat sään lisäksi myös kasvupaikka ja varjostavan puuston määrä. Marjojen kypsyminen alkaa ensin avohakkuualueiden mättäiltä ja siirtyy muutamia päiviä myöhemmin puiden varjostamiin metsiin. Puolukan kukinnasta marjojen kypsymiseen on viime vuosina kulunut eri puolilla Suomea 62-68 vuorokautta. Vastaava luku mustikalla on 50-55 vuorokautta.

Suomuuraimella vaihtelevasti kukkia
Suomuuraimen kukinta alkoi avosoilla ja harvapuustoisilla rämeillä 4.-10.6 eri puolilla Suomea. Seuraavalla viikolla (11.-17.6) kukinta eteni suotuisten säiden ansiosta myös puustoisille soille.

Suomuurain kypsyy tänä vuonna lähes samanaikaisesti mustikan kanssa eli 15.-21.7 (kts. mustikan marjojen kypsyminen).

Kukkia laskettiin tutkimussoiden koeruuduilta keskimäärin 17 kpl. Kukkien lukumäärän perusteella suomuurainsadosta tulee keskinkertainen. Joukossa on myös muutamia soita, joiden sadosta tulee hyvä tai erittäin hyvä. Vastaavasti joukossa on useita soita, joilla sato jää melko heikoksi tai heikoksi. Monilta suomuurainsoilta voi saada pienellä vaivalla hyviä saaliita, mutta paikoin avosoilla rämpimisen palkaksi saa vain sangon pohjan peittymään marjoista. Suomuurainsoiden tuntemus onkin tänä vuonna tärkeää; pitää tietää, mistä marjoja etsii.

Avosoiden ja rämeiden reunamilla on tällä hetkellä suppuja eli raakileita enemmän kuin avoimilla kasvupaikoilla. Tähän voivat olla syynä paikalliset sadekuurot, jotka ovat piiskanneet kukkien terälehtiä avosuoalueilla. Tällöin hyönteiset eivät ole löytäneet kukkia pölytettäväksi. Lisäksi suomuuraimen nopea kukinta kahden viikon aikana koko valtakunnan alueella on voinut myös verottaa pölytyksen onnistumista, sillä hyönteisiä ei ole ollut riittävästi soilla lyhyen kukinnan aikana.

Tatteja on jo löydetty
Kahden viime viikon aikana on löydetty muutamia lehmän-, männynpunikki- ja männynherkkutatteja Hämeestä, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Löydöt ovat aikaisia, mutta eivät tavattomia. Viime päivien sadesäät ovat suosineet sienirihmastojen kasvua ja mikäli sateiset säät jatkuvat, koivuvaltaisiin metsiin ilmestynee heinäkuun alkupuolella keltavahveroita sekä koivu- ja keltahaperoita. Istutuskuusikoihin odotetaan nousevan monien himoitsemia herkkutatteja ja mäntykankaille männynherkkutatteja.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi