Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 27.06.2007

Ennallistamistoimintaa voidaan kehittää kustannustehokkuutta parantamalla

Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) tehdyn tutkimuksen mukaan metsien ja soiden ennallistamistöiden kustannustehokkuutta voidaan parantaa muun muassa oppivan organisaation toimintamalleja soveltamalla.

Metsien ja soiden ennallistaminen suojelualueilla on eräs monimuotoisuuden lisäämisen keinoista metsäpolitiikassa. Ennallistamisessa metsiä kehitetään luontaisten puulajisuhteiden, puuston rakenteiden ja luonnonmukaisten kehityskulkujen edistämiseksi. Turvemailla tavoitteena on suoluonnon palauttaminen hydrologiaa muuttamalla. Ennallistamismenetelminä on käytetty muun muassa pienaukotusta, lahopuun tuottamista, metsäteiden ja vieraiden puulajien poistoa sekä ojien tukkimista.

Metsien ennallistamishankkeet Metsähallituksen luonnonsuojelueilla olivat vuoteen 2002 asti lähinnä kokeilevia. Vuosina 2003-2005 ennallistettiin jo noin 11 500 hehtaaria ja 2006-2012 on suunnitelmissa vielä runsaat 36 000 hehtaaria. Suunniteltujen hankkeiden kustannukset ovat toteutuneella kustannustasolla laskettuna lähes 24 miljoonaa euroa.

Ennallistamisen kustannustehokkuutta kehittämällä on mahdollista vaikuttaa myös luonnonhoitohankkeiden kustannuksiin sopimuspohjaisessa monimuotoisuuden kehittämisessä nykyisten suojelualueiden ulkopuolella. Esimerkiksi kymmenen prosentin kustannussäästö nykytasosta tarkoittaisi yhteensä lähes 2,5 miljoonaa euroa vuosien 2007-2012 aikana.

Kustannustehokkuutta voidaan parantaa muun muassa määrittelemällä metsä- ja suoluonnon monimuotoisuudelle mittareita ja käyttämällä niitä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen seurantaan. Mahdollisuuksia tarjoaa myös oppivan organisaation mallien soveltaminen työtapojen ja toimintamallien kehittämisessä.

Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelun Metsä- Life hankealueella toteutetun pilottiluontoisen tutkimuksen kohteena olivat ennallistamisessa kehitetyt tai muotoutuneet tavat luoda, hankkia ja siirtää opittuja uusia asioita työmenetelmiin. Tutkimuksessa haastateltiin ennallistamisprosessiin osallituneita kaikista prosessin vaiheista, koordinaattorista metsureihin. Koska ennallistamiseen liittyvät toimintamallit vaihtelevat alueelta toiselle, tutkimuksen tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Oppimisen ja toimintamallien kehittämisen tarvetta perustelee mm. se, että monet ennallistamisen työlajit ovat vastakkaisia verrattuna metsureille aiemmin tuttuihin metsätalouden työlajikäytäntöihin.

Nykyisissä ennallistamisen toimintamalleja voi kehittää oppivan organisaation toimintaperiaatteita soveltamalla. Niihin kuuluvat tiedon ja hyvien käytäntöjen siirto, projektityöskentelyn tehostaminen, kokemuksesta oppimisen systemaattinen hyväksikäyttö, dokumentoidun tiedon käytettävyyden parantaminen ja erityisasiantuntemuksen saavutettavuuden parantaminen. Kustannussäästöjen mahdollisuuksia sisältyy myös tiimityön kehittämiseen, ennallistamisen työlajien standardointiin ja ennallistamisesta saadun uuden kokemustiedon dokumentointiin sekä hyvien käytäntöjen siirtoon painotetun tuloskortin periaatteilla.

Julkaisu: Ollonqvist, Pekka, Heikkinen, Annamari, Laukkanen, Arja & Aarnio, Jukka. 2007. Oppiminen ja osaamisen kehitys metsien ja soiden ennallistamisessa – kokemukset investoinneista Metsähallituksen suojelualueilla. Metlan työraportteja 51.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi