Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 05.06.2007

Korjuri kannattavin pienillä korjuukohteilla

Korjuri, eli kone, jolla on mahdollisuus tehdä sekä hakkuu että metsäkuljetus, voi olla kannattava investointi metsäkoneyrityksen korjuukaluston täydentäjänä. Kustannustehokas toiminta edellyttää kuitenkin riittävän suurta leimikkovarantoa, joten alue- ja avainyrittäjämallin yleistyminen luo edellytyksiä korjureiden läpimurtoon.

Korjureiden merkittävin etu hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostamaan korjuuketjuun verrattuna on koneiden siirtokustannusten puolittuminen. Siksi niiden kilpailukyky on parhaimmillaan kertymältään pienillä korjuukohteilla, joilla koneiden siirtokustannusten merkitys korostuu.

Kilpailukykyisimmiksi korjureiksi osoittautuivat erillisellä hakkuulaitteella ja kourakuormaimella varustettu kuormatraktorialustainen korjuri sekä kääntyvällä kuormatilalla varustettu ns. aitoon korjuritekniikkaan perustuva korjuri, jolla puut voidaan katkoa suoraan kuormatilaan. Tällainen työtekniikka parantaa tuottavuutta erityisesti päätehakkuilla.

Korjuukustannukset korjureilla eivät ole yhtä herkkiä vuotuisten korjuumäärien muutoksille kuin kahden koneen korjuuketjuilla. Yhden koneen pääoma- ja työvoimakustannukset jäävät pienemmiksi kuin kahden koneen ketjun silloin, kun ketju on vajaasti työllistetty.

Aines- ja energiapuunkorjuuta harjoittavissa yrityksissä korjuri lisää toiminnan joustavuutta ja helpottaa toiminnanohjausta. Korjureiden kehityskaari on vasta alkuvaiheessaan, joten tuottavuutta parantavia ja korjuukustannuksia alentavia koneteknisiä ratkaisuja on edelleen odotettavissa. Kehitys johtaa siihen, että korjureita voidaan jatkossa käyttää kannattavasti yhä suuremmilla leimikoilla.

Metlan "Yhdistelmäkoneiden simulointi aines- ja energiapuun korjuussa" -tutkimuksessa selvitettiin korjureiden kannattavaa toimintatapaa ja käyttöaluetta suomalaisessa ainespuun korjuussa koneyrityksen tasolla. Korjureiden kilpailukykyä verrattiin yleiskokoluokan korjuuketjuun kahdella puunkorjuualueella, Saimaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Korjureista vertailussa olivat mukana Ponsse Dual sekä kiinteällä ja kääntyvällä kuormatilalla varustettu Valmet 801 Combi. Metlan lisäksi hanketta rahoittivat Tekes, Koneyrittäjien liitto ry, Stora Enso Oyj, Ponsse Oyj, Komatsu Forest ja John Deere.

Julkaisu: Väätäinen, K., Liiri, H., Asikainen, A., Sikanen, L., Jylhä, P., Rieppo, K., Nuutinen, Y. & Ala-Fossi, A. 2007. Korjureiden ja korjuuketjun simulointi ainespuun korjuussa. Metlan työraportteja 48.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi