Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 25.5.2007

Väitös: Kolme vaihtoehtoista menetelmää yksityismetsien metsävaratietojen ajantasaistukseen

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Pekka Hyvösen Joensuun yliopistossa tarkastettavassa metsätieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassa testattiin kolmea mahdollista menetelmää sovellettavaksi yksityismetsien metsävaratiedon ajantasaistuksessa.

Yksityismetsistä kerätään maastoarvioinneilla metsävaratietoa vuosittain noin miljoonan hehtaarin alalta. Maastoarviointi pohjautuu kuvioilla, eli puustoltaan, maapohjaltaan ja käsittelytarpeiltaan tasalaatuisilla alueilla, tehtäviin puustomittauksiin. Tämä ns. kuvioittainen arviointi toistuu alueittain noin 10–15 vuoden välein. Maastotyö on työvoimavaltaista ja vie resursseja metsänomistajien neuvonnasta. Metsävaratietoa käytetään lähtötietona laadittaessa tilakohtaisia metsätaloussuunnitelmia. Maastoarviointien välissä metsätaloussuunnitelmaa ja metsävaratietoa voidaan käyttää esimerkiksi puukaupan ja metsänhoidon operatiivisen toiminnan suunnittelussa, missä tiedon tulee olla mahdollisimman ajantasaista. Tämän vuoksi kiinnostus yhä ajantasaisempaa metsävaratietoa sekä kustannustehokkaita inventointimenetelmiä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt.

Ensimmäisessä menetelmässä käytettiin automaattista satelliittikuvatulkintaa kuviotasolla ja ilmakuvatulkintaa kuvio- ja osakuviotasolla. Osakuvio on pinta-alaltaan metsikkökuviota selvästi pienempi alue. Menetelmässä laadittiin tilastolliset mallit kuvapiirteiden ja puustotunnusten välille. Laadituilla malleilla ennustettiin puustotiedot kuvioille, joilta puustotietoja ei tiedetty. Ennustettujen tietojen tarkkuus ei riittänyt käytännön operatiivista toimintaa varten. Menetelmällä voidaan kuitenkin tuottaa kohtuullisen tarkkaa tietoa alueen metsävaroista edullisesti ja nopeasti suurillekin alueille.

Toisessa menetelmässä testattiin metsätaloussuunnitelmien koostamista kahdella eri tavalla ja niiden käyttökelpoisuutta. Ensimmäinen suunnitelma koostettiin perustuen uusiin inventointitietoihin. Toinen suunnitelma koostettiin toimenpidekuvioilla (kuvio, jolla oli tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä edellisen inventoinnin jälkeen) uusista inventointitiedoista ja lepokuvioilla (kuvio, jolla ei ollut tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä edellisen inventoinnin jälkeen) ajantasaistamalla malleilla vanhat puustotiedot tarkasteluhetkeen. Tietoa toimenpidekuvioista haettiin mm. metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten tietokannoista, joista löytyi n. 75 % toimenpidekuvioista. Näin koostetut suunnitelmat havaittiin keskenään lähes yhtä käyttökelpoisiksi. Tulosten perusteella metsätaloussuunnitelman ajantasaistuksessa voidaan lepokuvioiden inventointia maastossa joissakin tilanteissa vähentää ja näin nopeuttaa maastoarviointia.

Koska suuri osa metsissä tehdyistä toimenpiteistä jäi löytymättä tietokannoista, kolmannessa menetelmässä testattiin toimenpidekuvioiden havaitsemista eriajankohdilla otettujen ilmakuvien puoliautomaattisella muutostunnistuksella. Menetelmällä löydettiin kaikki uudistushakatut kuviot, 84 % harvennetuista kuvioista ja 85 % kuvioista luokiteltiin oikeaan muutosluokkaan.

Eri osatutkimusten perusteella toimenpidekuvioiden seuranta ja maastoinventointi täydennettynä eriaikaisten ilmakuvien muutostunnistuksella on yksi vaihtoehtoinen menetelmä yksityismetsien metsävaratietojen ajantasaistuksessa.

Julkaisu: Hyvönen, Pekka 2007. The updating of forest resource data for management planning for privately owned forests in Finland. Dissertationes Forestales 38.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi