Korojen lisäksi taudin oireita olivat edellisvuotisten neulasten ruskettuminen tyvestä alkaen ja niiden kariseminen. Koroista eristettiin perinteisin menetelmin joukko erilaisia sieniviljelmiä. Sen lisäksi käytettiin uudentyyppistä, Metlassa kehitettyä molekyylibiologiaan perustuvaa DNA:n rakenteita vertailevaa menetelmää. Sitä hyödyntämällä voitiin selvittää suoraan taimista, että koroissa esiintyy yleisenä kaksi sienilajia sekä harvinaisena muita lajeja. Eri tulokset yhdistämällä saatiin selville, mitkä viljelmät vastasivat DNA-analyysin perusteella koroissa yleisenä esiintyviä lajeja.

Aluksi kumpikaan koroissa yleisenä esiintyvä sieni ei tuottanut itiöitä, eikä niitä näin voinut määrittää lajilleen viljelmistä. Näistä kahdesta yleisestä lajista tehty DNA-sormenjälkianalyysi osoitti toisen Sirococcus conigenus -sieneksi, joka oli mukana analyysissä verranteena. Koroista saatu viljelmä tuotti myöhemmin myös S. conigenus -lajille tyypillisiä itiöitä. Toista yleistä sientä sen sijaan ei saatu määritettyä lajilleen, mutta selville saatiin, että sen lähimmät sukulaiset kuuluvat Phoma-sukuun.

Sienilajien kykyä aiheuttaa tutkittavaa tautia testattiin tartuttamalla ne kuusen taimiin. Kokeissa molemmat lajit aiheuttivat tautioireita vuoden ikäisillä taimilla. Lisäksi toisessa kokeessa S. conigenus -itiöliuoksella tartutetuista viisiviikkoisista kuusen taimista suurin osa ruskettui neljässä viikossa.

Julkaisu: Lilja, A., Poteri, M., Vuorinen, M., Kurkela, T. & Hantula, J. 2005. Cultural and PCR-based identification of the two most common fungi from cankers on container-grown Norway spruce seedlings. Canadian Journal of Forest Research 35: 432-439.