Tutkittavat yhdisteet olivat pensaskatajan vuosikasvaimen terpeeni- ja fenoliyhdisteet, mustikanverson fenoliyhdisteet ja hieskoivun lehtien flavonoidiyhdisteet. Yhdisteitä hyödynnetään muun muassa lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa.

Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös keruun vaikutuksia kasveihin. Tutkimuksen mukaan kataja ei kärsi keruusta. Paikoin keruu jopa lisää katajan tuuheutta ja kasvua. Mustikka palautuu leikkaamisesta nopeasti, ja edellisvuonna leikatun ja leikkaamattoman kasvin kasvussa ei ollut eroa. Marjasato pieneni leikkaamista seuraavana vuonna.

Luonnontuotealan raaka-aineiden keruuta varten kehitettiin paikkatietojärjestelmiin pohjautuvia menetelmiä, joiden avulla pystytään paikantamaan hyvät keruupaikat. Lisäksi tehtiin kerääjille suunnattu ”Luonnonkasvien talteenotto teolliseen tuotantoon” -opas. Se sisältää kasvien tunnistus- ja keräysohjeet sekä tietoa myynnistä ja keruuseen liittyvästä lainsäädännöstä.

Lapissa kasvavat raaka-aineet joutuvat kilpailemaan matalan kustannustason maista kerätyn raaka-aineen kanssa. Tutkimuksen tulokset antavat lisäarvoa pohjoisesta kerättävälle raaka-aineelle ja tuovat sille myös kilpailuetua.