Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 23.03.2007

Suomen metsien kunto on pysynyt ennallaan

Puulajien keskimääräinen harsuuntumisaste on pysynyt Suomessa viime vuodet melko muuttumattomana. Vuosina 2002-2005 kivennäismaiden mäntyjen harsuuntumisaste eli neulaskato oli noin 9 prosenttia ja kuusten 18 prosenttia. Lehtipuiden harsuuntumisaste oli noin 12 prosenttia. Tulokset ilmenevät Metlan toteuttaman metsien terveydentilan seurantaohjelman (ICP metsäohjelma) raportista.

Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä neulaskadon ja ilman epäpuhtauksien välillä. Harsuuntuminen johtuu Suomessa pääasiassa puuston ikääntymisestä, epäedullisista ilmasto- ja säätekijöistä sekä sieni- ja hyönteistuhoista. Yli kolmasosassa havaintopuita esiintyi jokin puun ulkopuolisen tekijän aiheuttama vioitus. Eri tuhonaiheuttajien esiintymisessä oli vuosien välillä huomattavia eroja tutkimusjakson aikana. Esimerkiksi kuusen suopursuruoste yleistyi vuonna 2005.

Rikkilaskeuma on alentunut etenkin Etelä-Suomen havaintoaloilla, kun verrataan vuosien 2001-2004 tuloksia aikaisempiin vuosiin. Vastaavaa laskeuman vähentymistä ei ollut havaittavissa typen yhdisteille. Rikkilaskeumassa tapahtunut muutos näkyy lievästi laskevana trendinä myös neulasten rikkipitoisuudessa. Muutoin puiden ravinnetilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sulfaattirikin ja kokonaistypen keskiarvolaskeumat olivat selvästi suurempia Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. Jaksolla 2001-2004 ei havaittu merkkejä laskeuman aiheuttamasta maaperän happamoitumisesta.

Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuudet olivat korkeimpia Kaakkois-Suomessa, lähellä Venäjän rajaa ja matalimpia Lapissa sijaitsevilla mittauspaikoilla. Kaikilla mittauspaikoilla oli havaittavissa, että korkeimmillaan rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuudet olivat talvella ja otsonipitoisuudet aikaisin keväällä.

Metsien terveydentilan seurantaohjelma perustuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen. Suomessa metsien terveydentilaa on seurattu vuodesta 1985 alkaen. Metsäntutkimuslaitos inventoi puiden kunnon vuosittain kansainvälisesti sovituin menetelmin noin 600:llä pysyvällä havaintoalalla. Metsien kunnon, ilman epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden välisiä yhteyksiä tutkitaan 31 metsikössä eri puolilla Suomea.

Metlan julkaisemassa metsien terveydentilan seurantaohjelman raportissa esitetään EU:n rahoittaman Forest Focus -ohjelman ja yleiseurooppalaisen ICP Forests -ohjelman Suomea koskevia tuloksia vuosilta 2002–2005. Raporttiin on koottu myös muiden ympäristö- ja metsätuhoseurantojen ja -tutkimusten tuloksia. Näitä ovat muun muassa ”Metsätuhot vuosina 2002–2005 metsätuhotietopalvelun saamien tietojen perusteella” ja ”Valtakunnan metsien 10. inventoinnissa vuosina 2004-2005 havaitut tuhot”.

Julkaisu: Merilä, P., Kilponen, T. and Derome, J. (eds.). 2007. Forest Condition Monitoring in Finland. National Report 2002-2005. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 45, 166 p.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi