Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 13.03.2007

Luonnonmetsätutkimuksesta tietoa kestävän metsätalouden edistämiseksi

Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että kuollutta puuta on luonnonmetsissä jopa yli kolmannes kokonaispuustosta ja että metsäpalot näyttäisivät olevan luultua harvinaisempia. Lapin ja Luoteis-Venäjän luonnonmetsiä tutkiva Pohjoiset Havumetsät - Interreg-Tacis -hanke järjestää Rovaniemellä väliseminaarin, jossa esitellään alustavia tuloksia.

Pohjoiset havumetsät -hankkeessa tutkitaan luonnonmetsien dynamiikkaa, rakennetta ja lajistoa Barentsin alueella. Tarkoitus on, että hankkeessa tuotettu tieto auttaa kehittämään pohjoisten alueiden metsätaloutta entistä luonnonmukaisemmaksi. Kesällä 2006 hankkeen tutkijat ja maastotyöntekijät keräsivät Lapin metsän luonnonsuojelualueelta Katskim-joen varrelta aineistoja, joiden avulla selvitettiin esimerkiksi kääpien ja sammalien lajirunsautta, metsäpalojen esiintymistiheyttä ja kuusimetsien aukkodynamiikkaa. Jo aikaisemmin Suomen Lapista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja UK-kansallispuiston sekä Kessin alueilta kerätyt aineistot mahdollistavat alueiden palohistorian selvittämisen satojen vuosien ajalta.

Pohjoisissa havumetsissä metsäpalojen on perinteisesti katsottu olevan metsän merkittävin luontainen uudistaja. Alustavien tulosten mukaan metsäpalot ovat kuitenkin olleet mäntymetsissä huomattavasti harvinaisempia kuin aikaisemmin on arvioitu; palojen välissä on kulunut aikaa tyypillisesti sadasta neljään sataan vuoteen.

Tutkimalla kuusimetsien ikää, puiden pienialaista kuolleisuutta, sekä kuolleen puuston kehitystä voidaan tuottaa hyödyllistä tietoa kuusikoiden luontaisesta kehityksestä ja monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun esiintymisestä luonnontilaisessa metsässä. Alustavien tutkimustulosten mukaan tärkein yksittäinen kuusien kuolleisuutta aiheuttava tekijä on viime vuosien aikana ollut sekä Pallas-Yllästunturin että Lapin metsän kuusikoissa Coniophora-suvun sienet. Niiden aiheuttama ytimen laho heikentää puun rakenteellista lujuutta ja kuuset lopulta kuolevat tuulen kaatamina. Muita merkittäviä kuusten kuolinsyitä olivat valkolahottajat etenkin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, ja vähäisemmässä määrin terveiden puiden tuulenkaadot.

Vaikka elävän puuston määrät vaihtelivat Pallas-Yllästunturin ja Lapin Metsän kuusikoissa, suuri kuolleen puun määrä oli alueille yhteistä. Kuollutta puuta oli keskimäärin yli 40 kuutiometriä hehtaarilla, joka on kokonaistilavuudesta noin 30 prosenttia Pallas-Yllästunturin alueella ja noin 40 prosenttia Lapin Metsän alueella. Suurin osa kuolleesta puusta oli maapuuta, jota oli molemmilla tutkimusalueilla noin 80 prosenttia kuolleen puun kokonaismäärästä. Metsikkötasolla kuollut puu esiintyy useimmiten ryhmittyneenä.

Luonnontilaisen metsäekosysteemin toiminnan ja rakenteen ymmärtämiseksi tarvitaan tutkimusta suuressa mittakaavassa. Lapin metsän tutkimusalue sisältääkin kokonaisen maiseman. Venäjän metsissä ihmistoiminnan vaikutus on ollut erilaista kuin Suomessa, ja jäljellä on vielä suuria lähes luonnontilaisia alueita. Siksi suuren naapurimaan luonto tarjoaa tutkimuksille ihanteelliset mahdollisuudet. Toisaalta suomalainen tietämys kestävän metsätalouden harjoittamisesta ja esimerkiksi metsätuhojen torjunnasta tekee yhteistyön kiinnostavaksi ja hyödylliseksi venäläisille.

Viitisen toista suomalaista ja venäläistä tutkijaa sekä käytännön metsätalouden toimijaa esittelee väliseminaarissa hankkeen alustavia tuloksia ja metsien ajankohtaisia asioita . Vuosina 2006–2008 toteutettavan Pohjoiset havumetsät -hankkeen kokonaisbudjetti on noin 562 000 €. Euroopan Unionin tuki koostuu Interreg-rahoituksesta ja Tacis-rahoituksesta. Kansallista vastinrahaa saadaan Lapin ympäristökeskukselta. Hanketta koordinoi Metlan Kolarin toimintayksikkö.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi