Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 15.01.2007

 

Leningradin alueella riittää energiapuuta - kysyntää ja tehokkaita korjuumenetelmiä tarvitaan

Leningradin alueella on hyvät edellytykset puun energiakäytön lisäämiseen, sillä hyödyntämättömiä metsäenergiavaroja on runsaasti ja bioenergian osuus energiantuotannossa on pieni. Edullisimmin energiapuuta on saatavissa päätehakkuisiin ja sahoilta saatavaan tähdepuuhun perustuvissa tuotantoketjuissa. Sen sijaan ensiharvennuksilla korjuu- ja kuljetuskustannukset nostavat energiahakkeen tuotantokustannukset keskimääräistä hakkeen myyntihintaa korkeammiksi.

Metlan Joensuun yksikössä on arvioitu energiapuun määrää ja korjuukustannuksia Leningradin alueella. Puuston määrä alueella on noin 825 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuinen hakkuusuunnite on lähes 9,4 miljoonaa kuutiometriä ja viimeaikaiset hakkuut ovat olleet noin 8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Teollisuudelle kelpaamatonta puuta ja hakkuutähteitä olisi saatavissa energiakäyttöön noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä ja sahojen sivutuotteita noin 0,6 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta olisi mahdollista saada 54 % enemmän, jos suunnitellut hakkuut hyödynnettäisiin kokonaisuudessaan ja peräti 124 % enemmän, jos myös harvennuksia tehtäisiin täysimääräisesti. Mahdollisuudet hakkuiden lisäämiseen eri osissa Leningradin aluetta vaihtelevat, ja erityisesti luoteisosassa aluetta metsävarat ovat jo nykyisin varsin tehokkaassa käytössä.

Energiahakkeen laskennallisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan kaupallisiin harvennushakkuisiin perustuvissa ketjuissa jopa 150 km kuljetusmatkaan saakka edullisemmat kuin keskimääräinen hakkeen myyntihinta Leningradin alueella. Päätehakkuisiin sekä alavarastoilta ja sahoilta saatavaan tähdepuuhun perustuvissa tuotantoketjuissa energiahakkeen laskennallisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan edullisempia pidemmilläkin kuljetusmatkoilla. Ensiharvennuksilla korjuu- ja kuljetuskustannukset nostavat energiahakkeen tuotantokustannukset keskimääräistä hakkeen myyntihintaa korkeammiksi. Taloudellisesti edullisimmaksi raaka-aineeksi energiakäyttöön osoittautuivat sahojen sivutuotteet. Laskelmissa on käytetty keskimääräisiä olosuhteita kullekin energiahakkeen tuotantoketjulle. Kustannustehokkuuteen vaikuttavat metsikköolosuhteet, infrastruktuuri, energiahakkeen loppukäyttäjän sijainti ja käyttökapasiteetti sekä lyhyellä tähtäimellä myös hakkuuyrityksissä käytössä oleva teknologia. Suomeen verrattuna erityisesti infrastruktuuri ja työn tuottavuus Leningradin alueella on huonompi. Toisaalta energiapuun korjuu voidaan keskittää keskimääräistä parempiin metsiköihin.

Metlan Joensuun yksikössä käynnissä oleva energiapuun hankinta- ja käyttömahdollisuuksia Luoteis-Venäjällä selvittävä hanke kuuluu Tekesin ClimBus-tutkimusohjelmaan ja siihen ovat osallistuneet rahoittajina myös Komatsu Forest Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj. Hankkeen loppuvaiheessa tullaan vielä arvioimaan millaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle teknologiaosaamiselle olisi erityisesti Luoteis-Venäjän alueella.

Julkaisu: Gerasimov, Y., Goltsev, V., Ilavský, J., Tahvanainen, T. & Karjalainen, T. (2006). Assesment of energy wood resources in the Leningrad region. Metlan työraportteja 37. 80 s.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi