Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 29.11.2006

Pintakasvillisuuden torjunnalla hyvään pellonmetsitystulokseen

Onnistunut pintakasvillisuuden torjunta pellonmetsityksen yhteydessä lisää männyn kasvua ja vähentää kuolleisuutta. Kookkaat kuusentaimet voivat säilyä hengissä tiheässäkin kasvillisuudessa, mutta myös niiden kasvu hidastuu. Tiedot ilmenevät Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksesta, jossa tehokkaimmaksi torjunta-aineeksi osoittautui jo markkinoilta poistunut terbutylatsiini. Sillä saavutettiin männyllä 11 vuotta kestäneessä seurannassa lähes kaksinkertainen puuston tilavuus käsittelemättömiin koealoihin verrattuna.

Kokeessa selvitettiin pintakasvillisuuden kilpailun ja erilaisten torjuntamenetelmien vaikutusta männyn ja kuusen taimien kehitykseen 6-11 vuoden seurantajaksoilla. Taimet istutettiin keväällä 1991 Vilppulassa sijaitsevalle täysmuokatulle (kyntö ja äestys) kivennäismaapellolle. Maavaikutteisista torjunta-aineista tutkittiin terbutylatsiinia, heksatsinonia ja pendimetaliinia sekä terbutylatsiinin ja glyfosaatin seosta. Lehtivaikutteisista torjunta-aineista olivat mukana glyfosaatti ruiskutettuna ja sivelykäsittelynä sekä pendimetaliini. Vaihtoehtoisina menetelminä kokeiltiin katelevyjä (kuitulevy, 50 cm x 50 cm) ja valkoapilan kylvämistä peitekasviksi.

Pintakasvillisuuden kilpailu hidasti männyn pituus- ja tilavuuskasvua sekä lisäsi kuolleisuutta. Mäntyjen kuolleisuus kääntyi jyrkkään nousuun vasta, kun pintakasvillisuuden peittävyys ylitti 60 %:n tason. Kuusen kuolleisuuteen pintakasvillisuuden peittävyys ei sen sijaan vaikuttanut. Paras tulos saavutettiin torjunta-aineilla, jotka vaikuttivat vähintään 2-3 vuoden ajan. Glyfosaattivalmisteiden vaikutus kesti ainoastaan yhden kasvukauden ajan, minkä jälkeen lähinnä yksivuotiset rikkakasvit valtasivat alan.

Terbutylatsiinilla käsitellyillä koealoilla männyn tilavuus oli 11 kasvukauden jälkeen 32 m3/ha ja käsittelemättömillä koealoilla 17 m3/ha. Glyfosaattikäsittelyllä saavutettu tilavuus oli 23 m3/ha. Halla vaurioitti kuusia kolmena keväänä, joten pintakasvillisuuden torjunnan vaikutusta kuusen pituus- ja tilavuuskasvuun ei voitu arvioida luotettavasti. Viitteenä rikkakasvien torjunnan merkityksestä myös kuusella oli se, että pintakasvillisuuden peittävyyden lisääntyminen heikensi tyviläpimitan kasvua merkitsevästi. Valkoapila peitekasvina oli rikkakasvien veroinen kilpailija. Lisäksi se saattaa houkutella myyriä paikalle ja siten lisätä myyrätuhojen riskiä. Katelevyt olivat kooltaan liian pieniä vähentääkseen kilpailevaa kasvillisuutta riittävästi. Kokeessa käytetyt kuusentaimet olivat kookkaita 4-vuotiaita paljasjuuritaimia, joilla on hyvät edellytykset selviytyä kilpailussa rikkakasveja vastaan.

Metsäsertifiointikriteerien mukaan kemiallisia torjunta-aineita voidaan käyttää vain pakottavissa tapauksissa, esimerkiksi pintakasvillisuuden torjunnassa metsänuudistamisaloilla. Tehokas pintakasvillisuuden torjunta on erityisen tärkeää metsitetyillä pelloilla, sillä peltomaassa on runsaasti itämiskykyisiä rikkakasvien siemeniä vuosikymmeniä jatkuneen maanviljelyn jälkeen. Kemiallisten rikkakasvien torjunta-aineiden metsätalouskäyttö on Suomessa loppunut lähes kokonaan. Havupuilla voidaan käyttää glyfosaatin lisäksi ainoastaan sykloksidiimia, joka hyväksyttiin vasta hiljattain metsäkäyttöön. Glyfosaattikäsittelyt tehdään metsänviljelyaloilla yleensä kertaalleen, mutta pellonmetsityksessä sen teho kertakäsittelynä ei ole riittävä. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi käsittely olisi perusteltua toistaa seuraavana kesänä. Glyfosaatti voi kuitenkin huolimattomasti tai väärään aikaan levitettynä vaurioittaa taimia ja hidastaa niiden kasvua.

Metsänviljelyn kustannusten karsimiseksi päädytään usein pienikokoisiin taimiin, joiden edellytykset selvitä kilpailussa metsitetyillä pelloilla ovat heikot ilman tehokasta pintakasvillisuuden torjuntaa. Kemiallisten torjuntakeinojen käytyä vähiin on syytä harkita myös muita tapoja turvata taimien alkukehitys. Esimerkiksi siirtyminen suurempiin taimiin voisi parantaa metsitystulosta. Myös vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä on syytä jatkaa.

Julkaisu: Jylhä, P. & Hytönen. J. 2006. Effect of vegetation control on the survival and growth of Scots pine and Norway spruce planted on former agricultural land. Canadian Journal of Forest Research (36): 2400-2411.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi