Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 28.11.2006

Kantohintojen ja kasvun vaikutus metsänuudistamisen kypsyyteen otettavissa käyttöön metsäsuunnitteluohjelmistoissa

Suomessa on todennäköisesti maailman parhaat ja yksityiskohtaisimmat kantohintatiedot jo 1940-luvulta alkaen. Nyt näiden tietojen hyväksikäyttö on otettavissa huomioon metsäsuunnitteluohjelmistoissa. Kantohintojen ja kasvun vaihtelun vaikutus metsänuudistamisen ajankohtaan on aikaisempaa helpommin määritettävissä.

Puunkasvatuksen ja metsäsuunnittelun ohjelmistot olettavat hinnat vakioiksi, vaikka esim. tänä vuonna on nähty lähes 10 %:n hintahyppäys. Nyt edullisimman metsänuudistamisen ajankohdan määritystä on parannettu ottamalla huomioon kantohintojen ja puun kasvun epävarmuus.

Kantohintakehityksestä on saatavissa tarkat vuosi-, puolivuotis-, kuukausi- ja jopa viikkotiedot koko maan tasolla sekä metsäkeskuksittain. Metsänuudistamisen kustannuksista käytettävissä on vuosittaiset tiedot. Kasvun satunnaisesta vaihtelun suuruudesta on jo saatavissa tutkimustietoa.

Hinta- ja kasvun vaihtelun eli ns. volatiliteetin huomioon ottavia metsänuudistamisen kypsyyteen liittyviä tutkimuksia on melko runsaasti, mutta ne ovat lähes poikkeuksetta ainoastaan akateemisia julkaisuja, joita ei juuri voi soveltaa käytäntöön. Kantohintakehityksen ottaminen mukaan merkitsee todellisuuden aiempaa tarkempaa kuvausta. Suurin hyöty tuloksista saadaan ohjelmoimalla ne Metlan MOTTI-ohjelmistoon tai muita puunkasvatuksen ja metsäsuunnittelun ohjelmistoja varten. Tällöin metsikkökuvion lähtötiedot antamalla voidaan vaihdella esimerkiksi kantohintakehitysarviota ja saada näin selkeä käsitys edullisimmasta hakkuuajankohdasta.

Ohjelmistossa hyödynnetään lähtötiedot tarkoin ja kehitetään metsänuudistamiskypsyyden ajankohdalle ratkaisut soveltaen hiljattain kehitettyjä moderneja todennäköisyyslaskennan menetelmiä ns. stokastisia differentiaaliyhtälöitä. Vaikka tulosten johtaminen edellyttää vaikeidenkin ongelmien ratkaisemista, ovat itse tulokset yksinkertaisia ja helppoja ohjelmoida. Ohjelmointi on tehty MATLAB-kielellä, mutta voitaisiin yhtä hyvin toteuttaa Excel-taulukkolaskennalla.

Esimerkkilaskelmissa on käytetty mäntyä kasvavaa puolukkatyypin metsikköä. Tällöin kantohintavaihtelu myöhensi metsänuudistamisajankohtaa 5-9 vuotta metsänomistajan soveltaman korkokannan vaihdellessa välillä 5% ja 2%. Kasvun vaihtelu myöhensi ajankohtaa ainoastaan 1-2 vuotta samoin kuin tulevien harvennushakkuiden huomiotta jättäminen. Sen sijaan olettamalla, että viime vuosina havaittu reaalisen kantohintatason lasku hieman yli prosentilla vuodessa jatkuu myös tulevaisuudessa, pudotti ajankohtaa 6-10 vuotta. Esimerkiksi 3%:n korkotasolla päädyttiin noin 75 vuoden metsänuudistamiskypsyysikään. Viime aikojen kantohintatason yllättäväkin hyppäys entisestään korostaa tulevan kantohintakehityksen arvioinnin merkitystä.

Julkaisut:

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi