Metsäntutkimuslaitos
18.10.2006

Istutuskoneurakointi sopii osaksi alueyrittäjyyttä

Puuntaimien koneellisen istutuksen arvioidaan lisääntyvän, koska perinteistä metsurityötä tehdään tulevaisuudessa yhä vähemmän. Koneellistumisen edellytyksenä kuitenkin on, että istutuskoneurakointi on liiketoiminnallisesti kannattavaa. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksessa selvitettiin istutuskoneinvestoinnin kannattavuuden edellytyksiä, istutuskoneen soveltuvuutta alueurakoinnin osaksi sekä maamme tulevaa istutuskonetarvetta. Työn organisoinnin näkökulmasta koneellinen istutus näyttäisi sopivan osaksi alueurakointia.

Istutuskoneiden käytön arvioidaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Yksi syy tähän on odotettavissa oleva työvoimapula. Ammattitaitoista työvoimaa on ollut saatavana istutustöihin viime vuosiin asti riittävästi, mutta työntekijöiden keski-ikä on korkea ja alalle hakeutuvien nuorten määrä on vähentynyt. Metsänomistajien omatoimisuuden väheneminen on toinen koneellisen istutuksen yleistymistä edistävä tekijä. Metsänomistajien on laskettu tehneen jopa kaksi kolmasosaa istutustöistä itse. Tilanteen oletetaan muuttuvan, sillä metsänomistajakunta on entisestään kaupunkilaistunut ja ikääntynyt.

Metlan tutkimuksessa arvioitiin tulevaisuuden istutuskonetarve kolmen metsäkeskuksen ja koko Suomen alueelle. Kun puolet kaikista yli 0,75 ha:n istutuskohteista oletettiin koneistutuskohteiksi, saatiin koko maan istutuskonetarpeeksi reilu 200 konetta. Pelkästään Pohjois-Savossa olisi laskelmien perusteella tarvetta yli 30 koneelle. Vaikka istutuskoneiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt, on koneita maassamme vielä marginaalisesti, noin 25 kappaletta.

Jotta istutuskoneinvestointi olisi kannattava, tulisi koneelle löytyä työmaita 130–150 hehtaaria vuodessa. Näin ollen kannattava istutuskoneinvestointi edellyttää istutuskauden pidentämistä perinteisestä kevät- ja syysistutuksesta myös kasvukauden aikana tapahtuvaan istutukseen. Kustannuksiltaan kilpailukykyinen koneistutus edellyttää, että kaivinkoneelle löydetään hyötykäyttöä myös istutuskauden ulkopuolella. Yleisin Suomessa käytössä oleva istutuskonetyyppi on Bracke P11.a Planter, jossa peruskoneena on yleensä kaivinkone. Maanmuokkausmenetelmänä Bracke käyttää laikkumätästystä, joka on todettu etenkin kuusentaimien kannalta hyväksi, tukkimiehentäin tuhoilta suojaavaksi maankäsittelytavaksi.

Tulosten mukaan taloudellisesti kannattava istutuskoneinvestointi edellyttää lähes koneen vuosikapasiteettia vastaavan taimimäärän istuttamista. Mitä harvalukuisemmille istutuskohteille taimet istutetaan, sitä vähemmän istutuskonetta tarvitsee siirrellä alueelta toiselle – ja sitä enemmän konetta voidaan käyttää itse istutukseen. Tarvittavien istutuskohteiden lukumäärään vaikuttavat käytetty istutustiheys ja istutuskohteiden pinta-ala. Sekä istutuskohteiden pinta-alan kasvu että istutustiheyden nousu parantavat istutuskoneinvestoinnin kannattavuuden edellytyksiä.

Tähän asti koneistutuskohteita on ollut harvassa, joten resursseja on kulunut pitkiin siirtomatkoihin. Yhä laajempia kokonaisuuksia sisältävien urakointimallien yleistyminen on tekijä, joka parantaa koneistutuksen toimintaedellytyksiä. Maantieteellisesti koneistutus näyttää soveltuvan osaksi alueyrittäjämallia, jossa aluevastuullinen yrittäjä vastaa tietyllä alueella tapahtuvan istutustyön organisoinnista. Aluevastuuseen perustuva työn organisointi mahdollistaa siirtomatkojen lyhentämisen ja koneen käyttökapasiteetin nostamisen. Keskimäärin istutuskoneen vaatima hehtaarimäärä löytyy noin 50 km:n toimintasäteeltä.

Julkaisu: Juho Rantala & Veli-Matti Saarinen. 2006. Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006: 343–352

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi