Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 11.10.2006

Mätästys suojaa kuusentaimia tukkimiehentäin tuhoilta

Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on merkittävin havupuiden istutustaimikoissa esiintyvä hyönteistuholainen Euroopassa. Mätästys osoittautui Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksessa kuusentaimien kannalta parhaaksi maankäsittelymenetelmäksi pyrittäessä vähentämään tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja uudistusaloilla.

Tukkimiehentäin tuhoja voidaan torjua käsittelemällä taimet hyönteisten torjunta-aineella. Myös mekaanisia taimisuojia tai mätästystä on käytetty taistelussa tukkimiehentäin tuhoja vastaan. Mätästyksessä maa käännetään siten, että kivennäismaa tulee pintaan ja normaalisti pinnassa oleva humuskerros jää mättään alle. Mätästyksen käyttö tukkimiehentäiden torjunnassa perustuu tietoon siitä, että tukkimiehentäit pyrkivät minimoimaan paljaalla kivennäismaalla viettämänsä ajan.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin laikku- ja kääntömätästyksen vaikutusta tukkimiehentäin tuhoihin kuusen yksi- ja kaksivuotiailla paakkutaimilla. Taimet sijaitsivat kahdella eri hakkuualalla Suonenjoella. Mätästyksen lisäksi tutkittiin täysin muokkaamattomia istutuskohtia sekä kohtia, joissa taimen ympärillä oli käytetty pahvikatetta tai glyfosaatti-herbisidiä. Tavoitteena oli lisäksi tutkia, kuinka deltametriini-torjunta-aineella esikäsitellyt taimet selviävät istutusalueilla, joilla niillä aiempien runsaiden hakkuiden vuoksi on suuri riski tulla tukkimiehentäin syömiksi. Lähialueen hakkuut kasvattavat tuhoriskiä, sillä tietyt pihkan hajun yhdisteet houkuttelevat tukkimiehentäitä puoleensa.

Tutkimuksessa vertailluista menetelmistä ei löytynyt mätästyksen veroista torjuntakeinoa tukkimiehentäin tuhoja vastaan. Vaikka taimet oli esikäsitelty deltametriinillä, mätästysmenetelmät vähensivät selvästi tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja, kuolleisuutta ja kasvutappioita. Mitä enemmän tukkimiehentäi söi kuusentaimia, sitä huonommin ne kasvoivat ja pysyivät elossa.

Ensimmäisen kasvukauden jälkeen havaittiin, että muokkaamattomissa istutuskohdissa kasvaneista taimista peräti kolmea neljäsosaa oli syöty. Mättäissä kasvaneista taimista taas oli syöty ainoastaan yhtä prosenttia. Muokkaamattomassa maassa kasvaneista yksivuotiaista taimista kuoli neljäsosa ja kaksivuotiaista taimista kymmenesosa. Mättäissä kasvaneiden taimien kuolleisuusaste sen sijaan oli vain yksi prosentti.

Mättäisiin istutetut taimet kasvoivat keskimäärin paremmin. Nuoret taimet välttyivät mätästetyillä istutusaloilla syödyiksi tulemiselta sekä jäivät henkiin huomattavasti useammin kuin ne taimet, jotka kasvoivat muokkaamattomalla maalla.

Julkaisu: Heiskanen, Juha & Viiri, Heli. 2005. Effects of mounding on damage by the European pine weevil in planted Norway spruce seedlings. Northern Journal of Applied Forestry 22: 154-161.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi