Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 2.10.2006

Korjuri osaksi puunkorjuukalustoa

Kertymältään pienet leimikot kannattavimpia

Korjurit ovat vakiintumassa puunkorjuuyritysten kalustoon perinteisten korjuuketjujen rinnalle. Alue- ja avainyrittäjämallin yleistyminen parantaa mahdollisuuksia korjureiden läpimurtoon, sillä leimikkovarannon kasvaessa kone voidaan ohjata sille sopiviin kohteisiin aikaisempaa paremmin.

Edullisimman kalustokokoonpanon löytämiseksi tarvitaan alueellinen tarkastelu, jossa koneiden suorituskyvyn lisäksi otetaan huomioon kausittaiset työmäärät ja hakkuiden rakenne. Metsäntutkimuslaitoksessa on rakennettu puunkorjuun simulointimalli, jolla voidaan selvittää korjureiden käyttöaluetta osana puunkorjuun kokonaisjärjestelmää. Taustaselvityksenä laadittiin kirjallisuuskatsaus, joka kattaa korjureihin liittyvän kirjallisuuden noin kymmenen vuoden ajalta.

Korjuri (myös yhdistelmäkone tai kombikone) on metsäkonetyyppi, jolla voidaan tehdä puunkorjuun molemmat päävaiheet, hakkuu ja lähikuljetus. Korjurit jaetaan kone- ja työteknisesti kahteen erilaiseen päälinjaan. Ns. aidoilla korjureilla hakkuu ja lähikuljetus voidaan tehdä samalla ajokerralla varustusta vaihtamatta. Toista päälinjaa edustavat erillisellä hakkuulaitteella ja kourakuormaimella varustetut kuormatraktorialustaiset korjurit. Suomessa sarjavalmisteisia korjureita on käytössä noin 60–70 kpl. Korjureita voidaan käyttää sekä ainespuun että energiapuun korjuussa.

Korjureiden työpanoksen uskotaan suuntautuvan pääasiassa poistumaltaan pienille harvennus- ja päätehakkuille. Muita sopivia kohteita ovat esimerkiksi saaristometsät, myrskytuhoalueet ja siemenpuiden poistohakkuut. Näillä kohteilla pinta-ala ja hakkuukertymä ovat yleensä pieniä. Lyhyt metsäkuljetusmatka ja pitkä koneiden siirtomatka parantavat edelleen korjureiden kilpailukykyä.

Korjureita kehitettäessä tavoitteena on ollut pienentää puunkorjuun pääomapanosta yhdistämällä hakkuu ja metsäkuljetus samalla koneella tehtäväksi. Korjureilla saavutetaan säästöjä mm. koneen siirtokustannuksissa, jotka pienenevät noin puoleen korjuuketjuun verrattuna. Koneyrityksen kannattavuutta voitaneen joissakin tapauksessa parantaa myös siirtämällä heikosti kannattavia leimikoita korjureille ja vapauttamalla korjuuketjuja niille sopivampiin kohteisiin.

Korjureiden konetekninen kehitys on ollut nopeaa. Erityisesti koneiden käyttöasteet ovat parantuneet. Puiden katkonta suoraan kuormatilaan on osoittautunut tuottavuutta parantavaksi menetelmäksi etenkin päätehakkuilla. Tehokkaat suorakuormausmenetelmät edellyttävät korjurilta liikuteltavaa kuormatilaa. Suomessa lähes kaikki korjurit ovat kiinteäkuormatilaisia, joten suorakuormaukseen perustuvia menetelmiä ei meillä juuri käytetä. Ruotsissa kääntyvällä ja kallisteltavalla kuormatilalla varustetut korjurit ja suorakuormaukseen perustuvat työtekniikat ovat yleisiä. Korjureiden tuottavuutta voidaan parantaa edelleen kone- ja työteknisiä ratkaisuja kehittämällä.

Metlan puunkorjuun simulointimallilla tehdyn kilpailukykytutkimuksen tulokset julkaistaan vuoden lopussa Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja -sarjassa.

Julkaisu: Jylhä, P., Väätäinen, K., Rieppo, K. & Asikainen, A. 2006. Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla. Kirjallisuuskatsaus. Metlan työraportteja 34.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi