Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 28.9.2006

Hirvivahinkojen estäminen ajankohtaista metsänomistajille

Hirvenmetsästys alkaa tulevana viikonloppuna. Myönnettyjen pyyntilupien nojalla on arvioitavissa, että hirviä kaadetaan liki 80 000 ja että suurimmat kaatomäärät ovat Pohjois-Suomen alueella. Metsästyksen lisäksi hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja voidaan ehkäistä mekaanisin ja kemiallisin keinoin.

Hirvikannan suuruutta voidaan pitää merkittävimpänä yksittäisenä tekijänä, joka vaikuttaa hirvien aiheuttamien metsävahinkojen runsauteen. Nykyään hirvien määrä määräytyy pääasiassa metsästysverotuksen perusteella, joten kannansäätely on keskeinen menetelmä metsävahinkojen vähentämisessä. Toisaalta pienikin hirvikanta voi aiheuttaa huomattavia metsävahinkoja esimerkiksi hirvien perinteisillä talvehtimisalueilla. Tässä suhteessa on tärkeää ottaa huomioon myös muita kuin hirvikantaan ja sen mitoittamiseen liittyviä tekijöitä.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhemman tutkijan Sauli Härkösen mukaan erityisesti metsänomistajien, joiden metsät ovat hirvivahingoille alttiilla alueilla, kannattaa ottaa yhteyttä hirvenmetsästäjiin, jotta hirviporukat voisivat kohdentaa ja ajoittaa metsästystä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Kannansäätelyn lisäksi metsävahinkoja voidaan estää ennalta erilaisilla mekaanisilla ja kemiallisilla torjuntakeinoilla sekä ravintohoukuttelun, kuten vaihtoehtoisen ravinnontarjonnan avulla. Näille menetelmille on kuitenkin yhteistä se, että niiden käyttäminen edellyttää metsänomistajalta omaa aktiivisuutta ja investointeja.

Männyntaimien suojaamiseen on saatavissa kaupallisina tuotteina käyttökelpoisia mekaanisia latvasuojuksia. Latvasuojuksilla voidaan nimensä mukaisesti suojata taimen latvaa, jolloin mahdollinen hirvensyönti kohdistuu alempiin sivuoksiin varsinaista vahinkoa aiheuttamatta. Latvasuojuksia on helpointa asettaa 0,5-2 metrisiin taimiin. Suojukset kannattaa asettaa taimiin ennen lumien tuloa. Samoja suojuksia voi käyttää useampana vuotena.

Myös kemiallisten karkotteiden, joiden teho perustuu hajuun ja makuun, levittämisen ajankohta on pian käsillä. Karkotetta sumutetaan suojattavien taimien latvakasvaimiin lehdettömänä aikana versojen puutumisen jälkeen. Kemiallisten karkotteiden vaikutus kestää talven yli, mikäli karkotetta ruiskutetaan kuiviin oksiin ennen lumien tuloa.

-Taimien suojaamisessa kannattaa keskittyä kasvatettaviksi tarkoitettuihin taimiin, jolloin säästyy sekä aikaa että rahaa, toteaa Härkönen.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi