Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 7.9.2006

Monimuotoisuuden turvaaminen luo paikallistasolle myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia

Monimuotoisuuden turvaamiskeinot luovat myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, mikäli niiden hyödyt kohdentuvat paikallistasolle. Monimuotoisuuden turvaamiskeinoilla voi olla tällainen vaikutus, jos ne esimerkiksi vahvistavat ja monipuolistavat paikallista elinkeinorakennetta.

Monimuotoisuuden suojelun sosiaaliset vaikutukset tulevat ulottumaan myös paikallisiin yhteisöihin, kuten asukkaisiin ja matkailuyrittäjiin. Olennainen kysymys onkin, millaiseksi resurssiksi monimuotoisuuskohteet voisivat paikallisyhteisöille muodostua. Luovatko ne ehkä vetovoimaisen ympäristön kauniine maisemineen ja elpyvine metsokantoineen saaden kylään myös uusia matkailuyrityksiä tai asukkaita? Kun resurssit ja hyödyt tulevat paikallistason toimijoille, on heillä paremmat mahdollisuudet toimia ja rakentaa sosiaalista hyvinvointia.

Paikalliset yhteisöt (kuten kylät) ovat vuorovaikutuksessa laajemman kokonaisuuden kanssa. MOSSE-hankkeeseen sisältyvien ennakkotulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei tämä vuorovaikutus ei aina ole ongelmatonta, koska esimerkiksi aluehallinnon luonnonsuojeluviranomaisella ja paikallisella metsänomistajalla voi olla erilaiset käsitykset siitä, millaista on suojelemisen arvoinen luonto. Metsänomistajat saattavat kaivata kulttuurimaisemien suojelua METSOn biologiaa ja ekologiaa painottavien luonnonsuojelukriteerien asemasta. Koska metsäomistajille tarjottavat taloudelliset metsiensuojelukannustimet kuitenkin perustuvat asiantuntijoiden laatimiin kriteereihin, on hallinnon näkökulman ja metsänomistajien paikallisen tiedon yhteensovittamisessa edelleen työsarkaa.

Metlan ja Tampereen yliopiston yhteistyössä tekemä tapaustutkimus osoitti, että metsätalouden häiriö, nuoren metsän hoitorästit, voi muuntua ongelmasta resurssiksi: metsänomistajien lämpöyritykset hyödynsivät yli jäänyttä puuainesta energiantuotannossaan. Muutoksesta seurasi myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, koska paikallisyhteisön metsänomistajien mahdollisuudet tehdä päätöksiä luonnonvarojen käytöstä kasvoivat.

Sosiaalista kestävyyttä voidaan tarkastella tutkimalla sosioekologisen järjestelmän, kuten kyläyhteisön ja sitä ympäröivän metsäalueen, vakautta. Sosiaalisen kestävyyden perusta piilee siinä, kuinka hyvin sosioekologinen järjestelmä kykenee sopeutumaan muutoksiin (kuten suojelupäätöksiin) ja luomaan kehityspolkuja, jotka tuottavat uusia toimintamahdollisuuksia. Välittäjänä toimivan tahon (eli metsä- tai ympäristökeskuksen) tulisi voida jakaa monimuotoisuuden suojelun tuottamat hyödyt ja resurssit paikallistasolle, sillä mikäli paikallistasolle jää vain toissijaisia hyötyjä, ei pysyvää, uutta elinkeinotoimintaa juuri pääse syntymään.

Tutkimustulokset on julkaistu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tutkimusraportissa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi